Digitalisaatio haastaa meidät kyseenalaistamaan olemassa olevat liiketoimintaprosessit ja mahdollistaa niiden joustavuuden ja toimivuuden lisäämisen. Digitalisaatiolla tavoitellaan luotettavampien, kustannustehokkaampien ja ennakoitavampien liiketoimintaprosessien luomista. Yleensä organisaatiot käyttävät digitaalitekniikkaa lisäämään organisaation kilpailuetua, koska se tarjoaa parempia tapoja harjoittaa liiketoimintaa.
– Digitaalitekniikan tarjoamien mahdollisuuksien täysimääräinen hyödyntäminen on tällä hetkellä yksi organisaatioiden merkittävimmistä haasteista, Antti Koivisto sanoo.
Koivisto tutki väitöskirjassaan organisaatioiden digitalisaatiovalmiutta. Hän käytti tutkimuksessaan johtamismenetemänä yritysarkkitehtuuria, joka ottaa huomioon liiketoiminnan ja tietotekniikan prosessit. Yritysarkkitehtuurin kypsyysmallit kuvaavat organisaation kypsyyttä määriteltyjen kriteerien mukaisesti.
– Tutkimuksessani organisaatioiden digitalisaatiovalmius ymmärretään yritysarkkitehtuurin kypsyydeksi, Koivisto sanoo.
Tutkimukseen osallistui vastaajia Suomen julkiselta sektorilta sekä maan suurten ja keskisuurten yritysten joukosta. Tutkimustiedot kerättiin kyselyillä, jotka toistettiin kolme kertaa vertailukelpoisten näytteiden saamiseksi. Näytteistä määriteltiin organisaatioiden yritysarkkitehtuurin kypsyystasot.
– Suuret yritykset hyödyntävät yritysarkkitehtuurin hallintaa ja ne ovat myös sitoutuneet merkittävissä määrin digitalisoinnin kehittämistoimintaan. Suurilla yrityksillä oli korkein yritysarkkitehtuurin kypsyystaso, ja siksi ne olivat paremmin valmistautuneita digitalisointiin kuin keskisuuret yritykset ja julkinen sektori.
– Keskisuuret yritykset eivät ole käyttöönottaneet yritysarkkitehtuurin hallinnan menetelmiä. Sen sijaan ne keskittyivät digitalisointihankkeiden toteuttamiseen. Keskisuurten yritysten kypsyystaso oli aluksi alhaisin, mutta ne pystyivät kasvattamaan kypsyystasoa nopeammin kuin muut tutkimusjoukot. Keskisuuret yritykset pyrkivät hyötymään digitalisoinnista, mutta ne eivät olleet yhtä hyvin valmistautuneita digitalisointiin kuin suuret yritykset, Koivisto kertoo.
Tulosten mukaan yritysarkkitehtuuri on näkyvämpää julkisella sektorilla kuin yksityisellä sektorilla, koska toimivaa yritysarkkitehtuurin hallintaa vaadittiin julkishallinnon tieto- ja viestintätekniikan laissa. Julkisella sektorilla oli alhaisimmat kypsyysasteet tutkimusjakson lopussa aktiivisesta yritysarkkitehtuurityöstä ja digitalisoinnin edistämisestä huolimatta.
– Tulevaisuuden yritysarkkitehtuuritutkimuksen tulisi keskittyä enemmän pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, jotta ne voisivat hyödyntää yritysarkkitehtuurikäytäntöjä. Pieniä ja keskisuuria yrityksiä olisi rohkaistava arvioimaan yritysarkkitehtuurin hyötyjä organisaatioilleen, Antti Koivisto painottaa.
Antti Koivisto on syntynyt Pohjanmaalla Laihialla ja asuu nykyään Valkeakoskella perheensä kanssa. Hän on valmistunut prosessitekniikan diplomi-insinööriksi Oulun yliopistosta vuonna 2003 ja hän on työskennellyt koko työuransa metsäteollisuuden palveluksessa useilla eri paikkakunnilla Suomessa sekä Saksassa.
Diplomi-insinööri Antti Koiviston tietojohtamisen alaan kuuluva väitöskirja Understanding Organizations’ Digitalization Preparedness: An analysis through the lens of enterprise architecture maturity tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunnassa perjantaina 13.11.2020 kello 12.00 Hervannan kampuksella Konetalon luentosalissa K1702 (Korkeakoulunkatu 6, Tampere). Vastaväittäjänä toimii työelämäprofessori Tomi Dahlberg Turun yliopistosta. Kustoksena toimii professori Samuli Pekkola talouden ja johtamisen tiedekuntasta, Tampere yliopisto.
Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1735-5
Tilaisuuteen voi osallistua etäyhteydellä.
Kuva: Sanna Koivisto