Hyppää pääsisältöön

Anssi Auviselle ja Matti Nykterille Syöpäsäätiön suurapurahat

Julkaistu 25.11.2021
Tampereen yliopisto
Yliopiston lippu
Syöpäsäätiö on jakanut tänä vuonna apurahoina yli 7 miljoonaa euroa syöpätutkimukseen. Kliinisen tutkimuksen 450 000 euron kolmivuotiset suurapurahat saivat professori Anssi Auvisen työryhmä Tampereen yliopistosta sekä professori Sirpa Lepän työryhmä Helsingin yliopistosta ja HUS Syöpäkeskuksesta. Perustutkimukseen suunnattu 450 000 euron suurapuraha myönnettiin professori Matti Nykterille Tampereen yliopistoon ja 300 000 euron kolmivuotinen suurapuraha tutkimusjohtaja Caroline Heckmanille Helsingin yliopistoon.

Suurapurahat myönnettiin tutkimushankkeisiin, joiden kohteena ovat eturauhassyöpä, akuutti leukemia ja B-solulymfooma. Tutkimuksen avulla parannetaan syövän hoidon tuloksia, jotta yhä useammat voivat parantua syövästä.

Syöpäsäätiö sai yhteensä 216 hakemusta, joista tutkimusapurahahakemuksia oli 160 sisältäen suurapurahahakemukset, joita oli 22. Kliiniseen eli potilaaseen kohdistuvaan syöpätutkimukseen luokiteltavia hakemuksia oli noin puolet, myös suurapurahahakemuksista.

Anssi Auvisen tutkimuksella vaikutetaan eturauhassyövän hoitokäytäntöihin

Professori Anssi Auvisen tutkimusryhmä sai Syöpäsäätiön kolmivuotisen apurahan, 450 000 euroa, tutkimukseen ”Satunnaistettu koe kliinisesti merkittävän eturauhassyövän seulonnasta (ProScreen)”.

Tutkimus on jo käynnissä ja alustavat tulokset ovat erittäin lupaavia. Syöpäsäätiön nyt myöntämä rahoitus auttaa viemään tutkimuksen päätökseen ja vaikuttaa eturauhassyövän hoitokäytäntöihin tulevaisuudessa. Tähtäimessä on tehokas tapa seuloa eturauhassyöpää. Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä. Se on myös sairaus, jonka ylidiagnosointi aiheuttaa merkittävää haittaa elämänlaatuun. Uuden tutkimuksen tavoitteena on kehittää seulontamenetelmä, joka paljastaa vain taudin vaaralliset, hoitoa vaativat muodot.

Auvisen ryhmän tavoitteena on selvittää, pystytäänkö kehitetyllä kolmiportaisella seulontamallilla vähentämään eturauhasyövän aiheuttamaa kuolleisuutta ilman merkityksettömien syöpien löytymistä. Aiemmassa tutkimuksessa on osoitettu, että pelkkään PSA-testiin perustuva seulonta alentaa hieman eturauhassyövän aiheuttamaa kuolleisuutta, mutta jokaista estettyä kuolemaa kohti todettiin 15—20 ylimääräistä syöpää.

—Seulonnan hyöty on kuolemien estäminen sen kautta, että voidaan todeta ja hoitaa tehokkaasti syöpiä, jotka ilman seulontaa johtaisivat kuolemaan. Osa seulonnan kautta löydetyistä syövistä kuitenkin etenee varhaisesta toteamisesta huolimatta. Osa taas ei johtaisi kuolemaan, vaikka ne todettaisiin vasta myöhemmin. Seulonnan kohdistaminen noihin vaarallisiin, mutta hoidettavissa oleviin tapauksiin on suuri haaste, joka koskee kaikkea syöpäseulontaa, Auvinen sanoo.

Matti Nykter tutkii geenisäätelyn muutoksia eturauhassyövässä

Professori Matti Nykterin johtama laskennallisen biologian tutkimusryhmä Tampereen yliopistolla sai Syöpäsäätiöltä rahoituksen kolmivuotiseen tutkimukseen ”Geenisäätelyn muutokset eturauhassyövässä”. Apurahan suuruus on 450 000 euroa.

Nykterin tutkimusryhmä Tampereen yliopistolla selvittää syövän molekyylitason mekanismeja.

—Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää eturauhassyövän edetessä syntyvien geneettisten muutosten vaikutusta syöpäsoluissa. Geneettiset muutokset vaikuttavat geenien ilmentymiseen geenisääntelyn kautta. Geenisäätelyn muutoksia tuntemalla voimme ymmärtää entistä tarkemmin syöpäsolujen toimintaa ja tulevaisuudessa mahdollisesti estää eturauhassyövän kehittymisen kastraatioresistenssiin, professori Matti Nykter kertoo.

Levinneen eturauhassyövän ensivaiheen hoitona on useimmiten kastraatio joko kirurgisesti tai lääkkeellä toteutettuna. Yleensä kastraatiolla on hyvä teho, mutta eturauhassyöpä kuitenkin ennemmin tai myöhemmin etenee.

—Tutkimuksemme kautta pyrimme ymmärtämään, miksi eturauhassyöpä pahanlaatuistuu, Nykter toteaa.

Uudet epigeneettiset lääkkeet, joiden teho kohdistuu suoraan geenisäätelyn muutoksia ajaviin tekijöihin, ovat tällä hetkellä aktiivisen tutkimuksen kohteena lääketeollisuudessa. Epigeneettiset lääkkeet vaikuttavat geenien ilmiasun säätelyyn esimerkiksi palauttamalla siinä aiemmin kehityksen aikana tapahtuneita muutoksia.

—Suurin rajoite on se, että vielä ei tiedetä tarkasti, keiden kohdalla epigeneettiset lääkkeet tehoavat ja miksi ne tehoavat. Tämän tutkimuksen kautta siihen voidaan tuoda uutta tietoa, Nykter kertoo.

Syksyn apurahat 87 tutkijalle tai ryhmälle

Vuoden 2021 aikana Syöpäsäätiö on tukenut tutkimusta apurahoina yli 7 miljoonalla eurolla.

Tutkimus- ja väitöskirja-apurahoja myönnettiin 87 tutkijalle tai tutkimusryhmälle, kaikkiaan yhteensä 7 250 000 euroa.

Syöpäsäätiö saa varat tutkimuksen rahoittamiseen yksinomaan lahjoituksista. Säätiö on onnistunut aktiivisella varainhankinnalla lisäämään merkittävästi tukea tutkimukselle. Lahjoitusvaroja kertyy muun muassa testamenteista, säännöllisiltä kuukausilahjoittajilta sekä Roosa nauha -keräyksestä.

Syöpäsäätiön vuoden 2021 apurahat Tampereen yliopistoon

LT, professori Anssi Auvinen (Tampereen yliopisto) ja tutkimusryhmä, 450 000 €, Satunnaistettu koe kliinisesti merkittävän eturauhassyövän seulonnasta (ProScreen); Randomised trial of screening for clinically significant prostate cancer (ProScreen).

Professori Matti Nykter (Tampereen yliopisto) ja tutkimusryhmä, 450 000 €, Regulatory Genome Alterations in Prostate Cancer.

MD, PhD, professori Tapio Visakorpi (Tampereen yliopisto) ja tutkimusryhmä, 210 000 €, Identification and Characterization of Long Non-Coding RNAs Driving Prostate Cancer Progression.

FT, dos. Kirsi Granberg (Tampereen yliopisto) ja tutkimusryhmä, 50 000 €, Soluvapaan DNA:n syväsekvensointi aivokasvainpotilaiden diagnostiikan ja hoidon tukena.

Professori Pirkko-Liisa Kellokumpu-Lehtinen (Tampereen yliopisto, PSHP/Tays, KKSHP, Fimlab) ja tutkimusryhmä, 50 000 €, Mikroskooppisen jäännöstaudin osoittaminen suolistosyöpäpotilailla primaarileikkauksen ja etäpesäkekirurgian jälkeen.

Doc., MD, PhD Matti Lehtinen (Tampereen yliopisto) ja tutkimusryhmä, 100 000 €, Kohdunkaulan syövän esiasteiden luokittelu HPV-rokotusta seuraavan vasta-ainetason ja esiasteen geenien metylaation mukaan.

Professori Teemu Murtola (Tampereen yliopisto) ja tutkimusryhmä, 210 000 €, Impact of atorvastatin on prostate cancer progression after initiation of androgen deprivation therapy – lipid metabolism as a novel biomarker to predict prostate cancer progression – phase 3, double-blind randomized clinical trial FinnProstata XV.

Professori Matti Nykter (Tampereen yliopisto) ja tutkimusryhmä, 450 000 €, Regulatory Genome Alterations in Prostate Cancer.

LT, dos (HY), professori (Karolinska) Pia Österlund (TAYS/ Tampereen yliopisto, HUS/Helsingin yliopisto, Karolinska Institutet) ja tutkimusryhmä, 100 000 €, A Finnish study in metastastic colorectal cancer (RAXO-study) – A prospective substudy on prognostic and predictive biomarkers.

Professori Vesa Hytönen (Tampereen yliopisto) ja tutkimusryhmä, 50 000 €, Cell-matrix adhesion protein mutations as drivers of cancer progression.

FM Annika Kohvakka (Tampereen yliopisto), 4 000 €, Discovery and characterization of novel prognostic biomarkers in prostate cancer. Uusien eturauhassyöpää ennustavien biomarkkereiden tunnistaminen ja karakterisointi.

LL Kyösti Tahkola (Tampereen yliopisto), 4 000 €, Host Immune Response and Tumour Microenvironment in Pancreatic.

LL Erkki-Ville Wirta (Tampereen yliopisto, Keski-Suomen keskussairaala/ Suolisyöpä-tutkimusryhmä), 4 000 €, Differences and prognostic meaning of immune environment in bowel cancer.

Syöpäsäätiön tiedote 24.11.2021