Hyppää pääsisältöön

Änkytys ei estä uraa eikä elämää – tietoisuuspäivä antaa äänen kiusatuille

Julkaistu 19.10.2022
Tampereen yliopisto
Piirroksessa kaksi henkilöä ja puhekuplissa kirjaimet A ja B.Piirros: Jonne Renvall/Tampereen yliopisto
Tilastojen mukaan aikuisista noin yksi prosentti änkyttää, mikä tarkoittaa esimerkiksi Tampereen yliopiston mittakaavassa reilua 250:tä puhujaa. Tampereen yliopistossa tehdään logopedian oppiaineessa tutkimusta änkytyksestä ja sen vaikutuksista elämään. Logopedian tutkijat osallistuvat lauantaina 22.10.2022 kansainväliseen änkytystietoisuuspäivään. Änkytys ei ole este millekään uranvalinnalle, korostavat tutkijat.

Änkytys on paljon muutakin kuin puheen rytmin häiriö. Puheterapeutti ja logopedian yliopistonlehtori Nelly Penttilä ajattelee, että änkyttävä puhetapa pitäisi rinnastaa mieluummin murteeseen tai aksenttiin.  

– Silti yhteiskuntamme ei hyväksy änkyttävää puhetapaa, vaan tutkimusten mukaan kiusaaminen alkaa jo lapsuudessa ja jatkuu läpi eliniän, Penttilä sanoo.   

Penttilä tutkii änkytystä ja erityisesti sen vaikutuksia elämään. Lisäksi hän opettaa aiheesta logopedian aineopinnoissa ja kliinisellä harjoittelujaksolla.

Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan änkytys vaikuttaa opiskelu- ja ammatinvalintaan, parinmuodostukseen ja harrastuksiin. K. St. Louisin vuonna 2015 tekemän tutkimuksen mukaan aikuisuudessa kiusaaminen näkyy työpaikoilla päälle puhumisena, holhoamisena ja ulkopuolelle jättämisenä.

– Mitä enemmän yhteiskunta kiusaa, pakottaa sujuvaan puhetapaan ja rajoittaa ihmisten elämää, sen vaikeammaksi änkytys muuttuu, toteaa Penttilä. 

Änkyttävä ihminen pelkää alkavansa änkyttää ja pyrkii välttelemään sitä kaikin keinoin. Puheen aikana hän voi yrittää päästä änkytyksestä esimerkiksi vaihtamalla sanaa, keskeyttämällä puheen tai sulkemalla silmät.  

Tutkimus tuo esiin kiusaamiskokemukset  

Tampereen yliopiston logopedian oppiaineessa tutkitaan änkytyksen vaikutuksia aikuisten elämään. Nelly Penttilän ja hänen kollegoidensa lähiaikoina julkaistava tutkimus osoittaa, kuinka änkyttävät aikuiset kärsivät negatiivisesta minäkuvasta ja tuntevat päivittäin pelkoa, ahdistusta ja ärsytystä. Kansainvälisten tutkimustulosten tapaan suomalainen tutkimus tuo esiin kiusaamiskokemuksia.  

– Eräs haastateltava kertoi, että tyytymätön asiakas alkoi matkia hänen änkyttävää puhettaan. Toinen taas kertoi, kuinka opettaja oli lukiossa sanonut änkyttävälle henkilölle, ettei oppilaan tarvitse pitää suullisia esitelmiä. Yhdelle oli sanottu, että et voi opiskella lääkäriksi, Penttilä kertoo kiusaamisesta.  

Tutkimus julkaistaan Puhe ja kieli -lehdessä. Tutkimuslehteä julkaisee Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistys.

Tutkijat ovat keränneet myös kyselyaineiston lähes 40 änkyttävältä aikuiselta. Änkytänkö -kyselyssä syvennyttiin ensimmäistä kertaa änkyttävien suomalaisaikuisten kiusaamiskokemuksiin ja siihen, miten änkytys on vaikuttanut opiskelupaikan valintaan, työuraan ja identiteetin muodostumiseen.   

Änkytysoikeuden julistus vaatii monimuotoista puhetapaa

Lauantaina 22. lokakuuta änkytysyhdistykset eri puolilla maailmaa julkaisevat Änkytysoikeuden julistuksen. Tampereen yliopiston logopedian henkilökunta osallistuu julistukseen. Julistuksen tärkein viesti on, että henkilö saa puhua juuri kuten itse haluaa ja että henkilöllä on oikeus itse päättää, haluaako hän puheterapiaa änkytykseensä vai ei. Julistuksessa on viesti organisaatioille: ”Mikään organisaatio ei voi väittää arvostavansa tasa-arvoa ja monimuotoisuutta, elleivät änkyttävät puhetavat ole sallittuja ja tunnistettuja heidän keskuudessaan.”

Tutkija Nelly Penttilä muistuttaa, ettei änkytys ole oikeasti minkään opiskelupaikan tai työtehtävän este. Änkytys ei estä lääketieteellistä päätöksentekoa eikä viestin välittämistä potilaalle tai hoitoympäristölle. Änkytys ei vaikuta lainopillisten kysymysten ratkaisemiseen tai niiden esittämiseen yleisölle. Änkytys ei estä politikointia, tiedonjakamista tai tuotteiden myymistä.   

Yhteiskunnan negatiiviset asenteet erilaisia puhetapoja kohtaan toimivat suurimpana esteenä.

– Tilanteen on muututtava, korostaa Penttilä.  

Penttilä, N., Rauhala, E. & Lintula, L. (2022). ”Mä koen vähän ehkä itteni alempiarvoisemmaksi”: Nuorten aikuisten kokemuksia kehityksellisestä änkytyksestä. Puhe ja kieli (hyväksytty julkaisuun).

Suomen änkytysyhdistys

Änkytysyhdistys YouTubessa

Lisätiedot

Nelly Penttilä
050 437 7114
nelly.penttila [at] tuni.fi