Älyveitsi tekee mahdolliseksi tarkemmat syöpäleikkaukset
Rintakirurgisissa toimenpiteissä käytetään sähköveistä, joka leikkaa kudosta sähkövirralla. Samalla leikattavan kudoksen molekyylejä siirtyy syntyvään palokaasuun. Palokaasussa on runsaasti terveydelle haitallisia pienhiukkasia, minkä vuoksi savu tulee poistaa leikkausalueelta. Rintasyöpäsolujen ja terveiden solujen koostumus on erilainen, minkä myötä hyvän- ja pahanlaatuinen kudos voidaan erottaa sähköveitsen käytön aikana syntyvistä palokaasuista. Tamperelaistutkijoiden artikkeli rintasyövän tunnistamisesta palokaasuista julkaistiin helmikuussa 2019 arvostetussa European Journal of Surgical Oncology -lehdessä.
Uudesta menetelmästä on apua rintasyöpäpotilaille ja heitä hoitaville kirurgeille.
– Rintasyöpää hoidetaan joko rinnan säästävällä osapoistolla tai kokopoistolla. Leikkauksessa pyritään poistamaan kasvain kokonaisuudessaan, sillä riittämätön poisto lisää syövän paikallisen uusiutumisen riskiä. Kasvaimen rajojen tunnistaminen silmämääräisesti ei kuitenkaan ole helppoa eikä tarkkaa. Joka viides säästävällä leikkauksella hoidettu potilas joutuu uusintaleikkaukseen, koska kasvainkudosta jää leikkausalueen reunoille, tutkimustyössä mukana oleva tohtorikoulutettava Maiju Lepomäki Tampereen yliopisto kertoo.
Artikkelissa esiteltävä differentiaali-ionimobiliteettispektrometria (DMS), jolla kyetään analysoimaan kaasuseoksia, kytketään olemassa oleviin savuimureihin. Teknologia on nopea ja edullinen.
– Menetelmä tarjoaa uuden tavan arvioida sähköveitsen käytön aikana syntyvästä palokaasusta, sisältääkö näytekudos pahanlaatuisia soluja, Lepomäki sanoo.
Tällä hetkellä leikkauksissa käytettävät leikkausmarginaalin arviointimenetelmät keskeyttävät leikkaussalityöskentelyn tai ovat kalliita sekä vaikeakäyttöisiä kliinisessä työssä. Uusi menetelmä olisi helppo ottaa käyttöön, sillä sähköveistä ja savuimuria käytetään jo monipuolisesti rintakirurgiassa.
– Palokaasujen analyysi DMS-pohjaisella menetelmällä voi tulevaisuudessa mahdollistaa käytännöllisen ja taloudellisen menetelmän leikkausmarginaalien arviointiin reaaliajassa, Maiju Lepomäki kertoo.
Tutkijat analysoivat 106 kudosnäytettä 21 rintasyöpäkasvaimesta sekä 198 kudosnäytettä terveestä rintakudoksesta. Hyvänlaatuisiin kudosnäytteisiin sisältyi tavallista rintarauhasta, rasvakudosta sekä verisuonirakenteita. Tutkimuksessa käytetty laitteisto koostui näytteenottojärjestelmästä, elektronisesta nenästä ja koneoppimista hyödyntävästä järjestelmästä, joka analysoi palokaasua DMS-teknologian avulla. Kaikista kudosnäytteistä tuotettiin palokaasua sähköveitsen avulla, minkä jälkeen muodostunut palokaasu analysoitiin. Järjestelmän tarkkuus luokitella kudosnäyte rintasyöväksi tai terveeksi rintakudokseksi oli 87 %. Järjestelmän sensitiivisyys oli 80 % ja spesifisyys oli 90 %.
Lisätiedot:
Tohtorikoulutettava Maiju Lepomäki (os. Sutinen), Tampereen yliopisto puh. 041 544 3594, maiju.sutinen [at] tuni.fi (maiju[dot]sutinen[at]tuni[dot]fi)
Professori Niku Oksala, Tampereen yliopisto puh. 0400591911, niku.oksala [at] tuni.fi
Kuva: Kudosnäytteet kerättiin erikoisvalmisteiseen kasettiin, jonka jälkeen jokaista näytettä leikattiin sähköveitsellä palokaasun muodostamiseksi.
