Alustatyöntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta tutkitaan Euroopan mitassa

Alustatyö yhdistyy vahvasti katukuvassa näkyviin aterialähetteihin. Silti alustatyö on laajempi työntekemisen muoto, ja sen tehtävissä vaadittava osaaminen vaihtelee. Kuljettamisen lisäksi alustatyötä voivat olla esimerkiksi ohjelmointi, keikkasiivous toisen kotona sekä pienoistyöt kuten kuvien tägääminen verkossa. 

Keskeistä alustatyölle on se, että työtä tehdään digitaalisten alustojen välittämänä. Usein työ on lyhytkestoista ja keikkaluonteista. Työn kaksi päämuotoa jaotellaan sen mukaan, tehdäänkö työtä paikallisesti (esim. ruokalähetti) vai pelkästään virtuaalisesti verkon kautta. 

Alustatalouden liiketoimintamallissa yritys ei välttämättä omista tuotannontekijöitä vaan keskittyy digitaaliseen alustaan. Alustayritys toimii toisen palveluntarjoajan ja maksavan asiakkaan välissä. Työn luonne vaikuttaa alustatyöntekijöiden oikeudelliseen asemaan, heidän pääsyynsä tukijärjestelmiin ja työterveyteen ja yleisesti työelämäsuhteisiin. Työn johtamisessa esimerkiksi hyödynnetään digitaalista valvontaa. 

Vuoden 2023 alusta alkavassa GIG-OSH-hankkeessa tutkitaan alustatyön vaikutuksia työterveyteen ja työturvallisuuteen. Lisäksi hanke selvittää työn sääntelyä eurooppalaisissa yhteiskunnissa. 

Suomen osuuden Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa toteuttaa tutkimusryhmä, jota johtaa tutkimusjohtaja Lauri Kokkinen. Ryhmään kuuluvat tutkija Hanna Nurmi, professori Meri Koivusalo, apulaisprofessori Salla Atkins ja yliopisto-opettaja Mikko Perkiö. 

Eurooppalainen yhteistyöhanke toteutetaan seitsemässä erilaisessa hyvinvointivaltiossa Pohjois-, Itä-, Etelä- ja Länsi-Euroopassa. 

– Hankkeessa voidaan oppia eri maiden parhaista ja huonoimmista käytännöistä esimerkiksi alustatalouden sääntelyssä ja alustatyöntekijöiden oikeuksissa. Viime aikoina epäselvyys alustatyöntekijöiden sosiaaliturvan piiriin kuulumisesta on aiheuttanut huolta ja kärsimystä eri puolella Eurooppaa, sanoo tutkimusjohtaja Lauri Kokkinen. 

Laaja eurooppalainen yhteistyö on tutkijoista tärkeää myös siksi, että useat alustayritykset ovat ylikansallisia ja politiikkatoimia on koordinoitava Euroopan Unionin tasolla. 

Vakaus ja suoja puuttuvat yksittäisinä tarjotuissa tehtävissä 

Digitaaliset alustat poikkeavat totutuista työsuhteista ja -markkinoista, sillä ne yhdistävät työvoiman kysynnän ja tarjonnan pääosin yksittäisten tehtävien tasolla. Alustoilla työskenteleminen tuo mukanaan sekä mahdollisuuksia että huomattavia riskejä. Ihmisesihenkilötyö korvataan alustataloudessa automatisoimalla työtehtävien antaminen, seuranta ja arvioiminen. 

Kokkisen mukaan algoritmien etuna on se, että ne vähentävät esimerkiksi ikään, sukupuoleen tai etniseen taustaan perustuvaa syrjintää. 

– Silti algoritmien käyttämät työn arviointiperusteet eivät ole aina työntekijän näkökulmasta läpinäkyviä. Algoritmin ehdottamien töiden hylkääminen voi estää jatkotöiden saamista, eikä työntekijällä ole välttämättä reaalista mahdollisuutta kyseenalaistaa algoritmin suorittamaa esihenkilötyötä. 

– Käytännössä alustatyöntekijöiltä puuttuu usein sekä itsensä työllistämiseen liittyvä vapaus ja joustavuus että palkkatyön tuoma vakaus ja suoja, Kokkinen toteaa. 

Tutkimuksessa perustetaan alustatyöläisten kohortti seitsemässä maassa 

Tutkimus tarkastelee työntekijöiden terveydentilaa ja työssään kohtaamia riskejä. Keskeistä on muun muassa se, miten työntekijät itse kokevat työterveytensä ja -turvallisuutensa. Vertailua tehdään eri alustojen välillä ja pohditaan, mitä maat voisivat oppia toisiltaan terveellisestä työympäristöstä. 

Tutkimuksessa perustetaan jokaiseen seitsemään maahan etenevä kohortti, jonka kautta digitaalisilla alustoilla työskenteleviä ihmisiä seurataan. Kyseessä on maailman ensimmäinen alustatyöntekijöiden kohorttitutkimus. Se tuottaa arvokkaan pitkittäisaineiston erilaisilla alustoilla työskentelevien ihmisten työn, terveyden ja turvallisuuden tutkimiseen. 

Jokaisesta maasta mukana on vähintään 500 työntekijää. 

Ruotsin Karoliinisen instituutin johtama tutkimuskonsortio koostuu yhdeksästä partnerista. Euroopan maista mukana ovat Ruotsi, Suomi, Tanska, Belgia, Espanja, Puola ja Iso-Britannia. 

Monitieteinen konsortio kattaa sosiaali- ja terveyspolitiikan, psykologian, sosiologian, politiikantutkimuksen, työelämäsuhteiden, työterveyden sekä epidemiologian osaamista. Yhteiskunnalliset sidosryhmät kiinnittävät tutkimuksen osaksi eri maiden käytäntöjä ja niiden kehittämistä. Hankkeen ohjausryhmässä on alusta lähtien mukana alustayritysten johtajia, työsuojeluviranomaisia ja ammattiliittojen edustajia. 

Hanke tuottaa suosituksia tukemaan alustatyön turvallista ja terveellistä työympäristöä. Tietoa voidaan hyödyntää politiikassa, yrityksissä, ammattijärjestöissä eurooppalaisen työvoiman suojelussa.

Tutkimusta rahoitetaan Euroopan unionin Horizon -rahoitusohjelmasta. Lisäksi jokainen tutkimukseen osallistuva maa saa kansallista vastinrahoitusta. Suomen osuuteen kansallinen vastinrahoitus tulee Suomen Akatemialta. 

GIG-OSH-tutkimushanke alustatyön työterveydestä ja -turvallisuudesta 2022–2025  

• Karolinska Institutet (Ruotsi) – hankkeen johto 
• Interface Demography, Department of Sociology, VUB (Belgia) 
• METICES Research Centre, ULB (Belgia) 
• The Employment Relations Research Centre (Tanska) 
• Tampereen yliopisto (Suomi) 
• Lodz University (Puola) 
• The Institut Hospital del Mar d’Investigacions Mèdiques (Espanja)     
• Universitat Pompeu Fabra (Espanja) 
• The Warwick Institute for Employment Research (Iso-Britannia)

Tutustu hankekuvaukseen New challenges for occupational safety and health in times of the digital transformation in Europe
(www.era-learn.eu)