Hyppää pääsisältöön

Aino Tiihonen: Työväenluokkaisten äänestäjien puoluevalintoja 2010-luvulla ohjaa heidän koettu luokka-asemansa yhdistettynä arvoihin ja asenteisiin

Tampereen yliopisto
PaikkakuntaEtäyhteys
28.1.2022 10.00–14.00
Kielisuomi
PääsymaksuMaksuton tapahtuma
Aino Tiihonen
YTM Aino Tiihonen tutki väitöskirjassaan työväenluokkaisten äänestäjien puoluevalintoja Suomessa 2000-luvulla. Hän havaitsi, että perinteistä työväenluokkaäänestämistä ilmenee yhä edelleen 2000-luvun Suomessa, mutta työväenluokan äänet jakautuvat useamman puolueen kesken. Puoluevalintojen taustalla vaikuttaa varsinaista ammattiryhmää voimakkaammin yhteiskuntaluokka, johon äänestäjä kokee itse kuuluvansa, yhdistettynä äänestäjän arvoihin ja asenteisiin.

Tiihosen valtio-opin väitöstutkimusta on motivoinut kaksi havaintoa Suomen poliittisesta järjestelmästä ja äänestäjistä. Ensinnäkin merkittävä osa suomalaisista äänestäjistä kokee yhä 2000-luvulla samastuvansa johonkin yhteiskuntaluokkaan siitä huolimatta, että yhteiskuntaluokkien on esitetty yleisesti hiipuvan. Toiseksi suomalainen puoluejärjestelmä on kokenut 2000-luvulla merkittäviä muutoksia. Niistä hyvänä esimerkkinä voidaan mainita vuoden 2011 eduskuntavaalit, joissa iso joukko SDP:n kannattajia siirtyi Perussuomalaisten taakse.

Länsimaisissa demokratioissa äänestäjien yhteiskuntaluokka ja koettu luokka-asema ovat perinteisesti selittäneet heidän puoluevalintojaan. Tätä äänestyspäätöksiä selittävää toimintamallia kutsutaan luokkaäänestämiseksi. 2000-luvulle tultaessa tutkijat ovat havainneet, että yhteiskuntaluokka on menettänyt merkitystään puoluevalintojen taustalla ja luokkaäänestämisen on esitetty olevan laskussa.

Tekemiensä havaintojen sekä aikaisemman tutkimuskirjallisuuden pohjalta Tiihonen kiinnostui tutkimaan luokkaäänestämistä ja sen mekanismeja Suomessa työväenluokkaisten äänestäjien keskuudessa. Erityisesti hän kiinnostui tarkastelemaan samanaikaisesti työväenluokkaisten äänestäjien ammattiasemaa sekä koettua yhteiskuntaluokkaa. Näin tutkimuksessa muodostettiin kolme työväenluokkaryhmää. Ryhmät perustuvat näkemykseen, että äänestäjä voi olla työväenluokkainen joko ammattinsa, koetun yhteiskuntaluokkansa tai näiden molempien perusteella.

— Äänestäjien yhteiskuntaluokka-asemia tutkittaessa olisi tärkeää erottaa toisistaan objektiivinen luokka-asema, eli ammattiryhmä, ja subjektiviinen luokka-asema, eli luokkasamastuminen, Tiihonen toteaa.

Luokka, johon kokee itse kuuluvansa, ei ole aina sama, kuin mitä omalta ammattiryhmältään edustaa. Tätä voivat selittää useat tekijät. Tiihosen väitöstutkimuksen tulokset osoittavat, että etenkin lapsuudenkodin luokka-asema ja puolison ammatti vaikuttavat äänestäjien koettuun luokkaan yli heidän oman ammattinsa.

Tutkimuksessaan Tiihonen yhdistää äänestäjien yhteiskuntaluokkia mittaavaan kaksiulotteiseen lähestymistapaan arvot ja asenteet, joiden merkitystä viimeaikainen tutkimus on korostanut puoluevalintojen taustalla. Tutkimuksessa tarkastellaan sosioekonomisia sekä sosiokulttuurisia arvoja ja asenteita ja myös EU-asenteita. Tulokset osoittavat, että kolme työväenluokkaryhmää eroavat toisistaan näiden osalta.

Työväenluokkaryhmien puoluevalintoja koskevat tulokset osoittavat, että työväenluokan äänet jakautuvat yhä useamman puolueen kesken. Työväenluokan suosiossa perinteisesti olleet vasemmistopuolueet, SDP ja Vasemmistoliitto, keräävät edelleen kannatusta työväenluokkaisten äänestäjien keskuudessa, mutta ne ovat saaneet haastajan etenkin Perussuomalaisista, mutta myös Vihreistä ja Keskustastakin.

— EU-kriittisyys yhdistää selvästi kaikkia työväenluokkaisia äänestäjiä, eikä ole selkeästi yhdistettävissä vain yhteen puolueeseen, vaikka Perussuomalaiset on epäilemättä onnistunut parhaiten kanavoimaan EU-kriittisiä ääniä 2000-luvulla, toteaa Tiihonen.

Sosiokulttuuriset arvot ja asenteet jakavat työväenluokkaisia äänestäjiä eri leireihin. Tämä selittää toistensa vastakohtina pidettyjen puolueiden, Perussuomalaisten ja Vihreiden, kannatusta työväenluokan keskuudessa.

— Merkillistä on myös se, että perinteisesti työväenluokkaäänestämiseen liitetty vasemmistolainen sosioekonominen orientaatio on yhä harvemmin löydettävissä työväenluokkaisten äänestäjien puoluevalintojen taustalta, Tiihonen kertoo.

YTM Aino Tiihosen valtio-opin alaan kuuluva väitöskirja The Mechanisms of Class-Party Ties among the Finnish Working-Class Voters in the 21st Century tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa perjantaina 28.1.2022 klo 12 alkaen. Vastaväittäjänä toimii dosentti Lauri Rapeli Åbo Akademista. Kustoksena toimii tenure track -professori Elina Kestilä-Kekkonen johtamisen ja talouden tiedekunnasta.

Väitöstilaisuutta voi seurata etäyhteydellä

Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2135-2


Kuva: Jonne Renvall