Hyppää pääsisältöön

Ahva, Moshtari ja Andersen akatemiatutkijoiksi

Julkaistu 7.5.2020
Tampereen yliopisto
Laura Ahva
Parhaillaan kollegiumtutkijana työskentelevä Laura Ahva aloittaa syksyllä viisivuotiskautensa journalistiikan apulaisprofessorina. Akatemiatutkijan hankkeessaan hän selvittää, kuinka startup-yrittäjyydestä, verkkoanalytiikasta ja tapahtumatuotannosta on tullut osa journalismia Suomessa.
Tampereen yliopiston kollegiumtutkija Laura Ahva, tenure track -tutkija Mohammad Moshtari ja tutkijatohtori Rune Saugmann Andersen ovat saaneet akatemiatutkijan rahoituksen Suomen Akatemialta.

Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta on myöntänyt rahoituksen 21 uudelle akatemiatutkijalle. Akatemiatutkijarahoituksella toimikunta tukee tutkijanuran keskivaiheessa olevia lahjakkaita ja monipuolisesti verkottuneita tutkijoita. Rahoituspäätöksissä huomioitiin erityisesti sellaiset akatemiatutkijat, joiden tutkimussuunnitelmassa korkea laatu yhdistyy vahvaan akateemiseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen ja/tai tieteen uudistumiseen.

Toimikunta käyttää akatemiatutkijoiden rahoitukseen noin 9,2 miljoonaa euroa. Rahoituskausi on viisivuotinen. Akatemiatutkijahakemuksista rahoitettiin 12 prosenttia. Rahoitetuista akatemiatutkijoista noin 43 prosenttia on naisia ja hakijoista heitä oli 51 prosenttia.

Hajaantuneen journalismin tulevaisuus: Startup-yrittäminen, verkkoanalytiikka ja tapahtumatuotanto

Laura Ahva tarkastelee tutkimuksessaan, kuinka startup-yrittäjyydestä, verkkoanalytiikasta ja tapahtumatuotannosta on tullut osa journalismia Suomessa. Nämä kolme osa-aluetta mainitaan usein keinoina, joilla journalismi voi menestyä tulevaisuudessa. Samalla tämä tarkoittaa, että journalismia kehittävät yhä useammin ihmiset, jotka eivät ole toimittajia. Siksi on tarpeen kääntää kriittinen katse pois toimituksista kohti talouden, teknologian ja kulttuurin kenttiä.

Hanke laajentaa perinteistä journalismin tutkimuksen otetta tarkastelemalla, kuinka uudet käytännöt näiltä kentiltä tulevat osaksi journalismia ja kuinka valta tässä tilanteessa jakautuu.

Tutkimus käsittelee rahoittajia, verkkoanalytiikan asiantuntijoita sekä tapahtumatuottajia olennaisina tietolähteinä journalismista. Tutkimus tarkastelee ja käsitteellistää tätä journalismin hajaannusta käytäntöteorian ja siihen liittyvä laadullisen metodologian avulla.

Yritysten ja humanitaaristen organisaatioiden kumppanuudet ja sosiaalisen median käytön vaikutus humanitaarisiin operaatioihin

Mohammad Moshtari tutkii yritysten ja humanitaaristen organisaatioiden kumppanuuksia ja sosiaalisen median käytön vaikutusta humanitaarisiin operaatioihin.

Useimpien julkisen sektorin toimijoiden, yritysten ja humanitääristen järjestöjen valmiudet reagoida luonnonkatastrofeihin yksin eivät ole riittävät ja siksi ne tarvitsevat kumppanuuksia. Moshtarin tutkimus selvittää kumppanuuksien tyyppejä ja olosuhteita onnistuneiden monialaisten kumppanuuksien luomiseksi.

Hankkeessa tutkitaan myös sosiaalisen median käytön etuja ja riskejä humanitaarisessa toimitusketjussa. Hankkeessa tehdään kenttätutkimusta ja kerätään tietoa haastatteluista, organisaatiodokumenteista, verkkosivustoista ja uutismediasta. Tutkimus toteutetaan Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa.

Post-visuaalinen turvallisuus

Rune Saugmann Andersen tutkii post-visuaalista turvallisuutta. Verkossa olevat, älypuhelimella otetut kuvat eroavat aiemmista kuvatyypeistä. Näiden kuvien näkyvä osa on vain osa kuvan sisältämästä informaatiosta, koska kuvan taustalla on metatietoa, joka kertoo esimerkiksi, milloin kuva otettiin ja kuinka monta henkilöä on nähnyt sen. Tämä informaatio on tärkeää niille rooleille, joita digitaalisilla kuvilla on turvallisuuspolitiikassa ja käytännössä.

Andersenin tutkimuksessa tarkastellaan esimerkiksi Youtube-videoiden automaattista suodattamista ja sitä, kuinka kansalaiset käyttävät kuvia toimiessaan ”uutistoimistoina”.

Projektissa kehitetään työkaluja sen ymmärtämiseen, kuinka digitaaliset kuvat tekevät paljon muutakin kuin vain näyttävät jotain. Vaikka visuaalinen esitys ymmärretään hyvin, ei tiedetä paljonkaan siitä, kuinka digitaalisten kuvien muut elementit ovat osa nykyistä turvallisuuskäytäntöä. Andersenin post-visuaalinen turvallisuusprojekti on ensimmäinen askel tämän ymmärtämiseen. Tutkimus tehdään Johtamisen ja talouden tiedekunnassa.

Suomen Akatemian tiedote 7.5.2020