Hyppää pääsisältöön

Ahrens, Annola, Ruez ja Ulybina kulttuurin ja yhteiskunnan akatemiatutkijoiksi

Julkaistu 10.5.2021
Tampereen yliopisto
Pinni B -rakennusta keskustakampuksella
Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta on myöntänyt rahoituksen 21 uudelle akatemiatutkijalle. Tampereen yliopistosta rahoituksen saivat Petra Ahrens, Johanna Annola, Derek Ruez ja Olga Ulybina.

Akatemiatutkijarahoituksella toimikunta tukee tutkijanuran keskivaiheessa olevia lahjakkaita tutkijoita. Rahoituspäätöksissä huomioitiin erityisesti sellaiset akatemiatutkijat, joiden tutkimussuunnitelmassa korkea laatu yhdistyy vahvaan akateemiseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen ja tieteen uudistumiseen.

Toimikunta käyttää akatemiatutkijoiden rahoitukseen noin 9,4 miljoonaa euroa. Rahoituskausi on viisivuotinen. Akatemiatutkijahakemuksista rahoitettiin 11 prosenttia. Rahoitetuista akatemiatutkijoista noin 59 prosenttia on naisia, ja hakijoista heitä oli 53 prosenttia.

Tuleeko Suomen, Saksan ja Puolan parlamenteista sukupuolisensitiivisiä?

Petra Ahrens sai rahoituksen tutkimukselle Matkalla kohti sukupuolisensitiivisiä parlamentteja? Vertailu sukupuolten tasa-arvosta ja demokraattisista käytännöistä Suomen, Saksan ja Puolan parlamenteissa (GSParls)

We, the people, expect our parliamentary representatives to adhere to democracy and to promote rights such as gender equality and anti-discrimination for all citizens. Importantly, parliaments should commit to practicing democracy and promoting equality within their own organization – if successful, it can be labelled as gender-sensitive parliament.

The project examines whether and to what extent the Finnish, German, and Polish parliament are aiming to become gender-sensitive parliaments, like Sweden, which is often seen as role model. For each parliament, the project looks at strategies and measures for promoting gender and diversity, what parliamentary members and staff consider important for this, and how similar or different the three parliaments are.

By comparing the three parliaments, which are quite different regarding gender equality, the project develops general recommendations for other parliaments who want to promote gender, diversity and democracy.

Uusi näkökulma Suomen naisvankiloihin 1800-luvun alusta 1920-luvulle

Johanna Annolan, SOC, tutkimus Kuri, kokemus, kerrokset: Uusi näkökulma Suomen naisvankiloihin pitkällä 1800-luvulla tarkastelee suomalaisia naisvankiloita 1800-luvun alusta 1920-luvulle. Tutkimus selvittää, miten kuri rakentui vankilatilassa – mutta myös, millaisia muita kokemuksia vankilan arkeen liittyi. Miten synnyttäjiä hoidettiin? Millaista sielunhoitoa oli tarjolla ja miten naiset suhtautuivat siihen? Miten vankien työn käytännöt muuttuivat?

Naisvankiloita ei ole Suomessa tutkittu kattavasti. Myös kansainvälisestä näkökulmasta hankkeen lähestymistapa on tuore: pelkän hallintohistorian sijaan tutkimus keskittyy vankilatilan kerroksellisuuteen ja tässä tilassa eläneiden muuttuviin kokemuksiin. Perinteistä arkistoaineistoa luetaan uudesta näkökulmasta, ja lisäksi käytetään uutta materiaalia kuten vankien kirjoittamia kirjeitä. Hanke tuottaa tietoa vankilasta elettynä instituutiona ja avaa modernisaation mekanismeja yhteiskunnan laidalla.

Tutkimus antaa aineksia nykykeskusteluihin rangaistuskeskeisestä yhteiskunnasta, hyvinvoinnista sekä ihmisen moraalisesta velvollisuudesta työhön.

Queer-siirtolaisten vastaanottamisen ja kohtaamisen poliittinen maantiede

Derek Ruez, MAB, tutkii queer-siirtolaisten vastaanottamisen ja kohtaamisen poliittista maantiedettä. Projektissa lähestytään pohjoismaisia LGBTQ -organisaatioita ja -tiloja kohtaamisen pakkoina, joissa siirtolaisten integraatiopolitiikasta neuvotellaan ja kiistellään.

Siinä tutkitaan niitä kohtaamisen paikkoja, joiden kautta siirtolaisten poliittiset subjektiviteetit ilmaantuvat ja muuttuvat sekä sitä, miten queer-tilat toimivat poliittisen osallistumisen ja vastaanoton paikkoina queer-siirtolaisille. Projekti perustuu pohjoismaisten LGBTQ-organisaatioiden haastatteluihin sekä etnografisiin tapaustutkimuksiin ja osallistuvaan valokuvaprojektiin Helsingissä ja Kööpenhaminassa.

Näin on tarkoitus osallistua käynnissä olevaan akateemiseen keskusteluun koskien queer-siirtolaisia ja kohtaamisen maantiedettä ja myös valaista pohjoismaisten LGBTQ-tilojen muutosta niin kutsutun ’siirtolaiskriisin’ ja jatkuvasti elpyvän rasistisen, nationalistisen ja populistisen politiikan keskellä.

Lastensuojelun deinstitutionalisaatio 193 maassa

Olga Ulybina analysoi Lapset ja hoiva: globalisaatio ja vastarinta -projektissaan vailla vanhempien hoivaa olevien lasten hoivan organisointiin liittyviä globaaleja kehityskulkuja. Huomion kohteena on laitoshoivan korvaamiseen perheympäristössä tapahtuvalla hoivalla tähtäävä lastensuojelun deinstitutionalisaatio.

Ulybina tutkii, mitkä maat olivat deinstitutionalisaatio-politiikkaohjelmien varhaisia ja myöhäisiä omaksujia. Aineistoa kansallisista deinstitutionalisaatio-ohjelmista kerätään 193 maasta ajanjaksolta 1989–2019. Tutkimuksessa analysoidaan eri tekijöiden (kuten talouskehitys, poliittinen järjestelmä, yhteydet kansainvälisiin järjestöihin) vaikutusta reformien ajankohtaan.

Tutkimuksessa selvitetään myös vastakkaista trendiä: kansainvälisten uskonnollisten järjestöjen orpokodeille tarjoamaa tukea. Tutkija kerää  aineistoa näistä järjestöistä, niiden toiminnasta sekä maantieteellisestä sijoittumisesta. Lisätäkseen ymmärrystä järjestöjen suhteutumisesta toisiinsa, kansallisiin hallituksiin ja kansainvälisiin politiikkayhteisöihin, hän haastattelee kolmenkymmenen tällaisen järjestön edustajia.

Suomen Akatemian tiedote 10.5.2021