Tutkimus

50-vuotias Tapri tutkii positiivisia rauhanprosesseja

Professori Tarja Väyrynen ja tohtori Hajipour/ Kuva: Leena Wilkman
Tarja Väyrynen osallistui Positive peace -seminaariin Teheranin Tarbita Modares -yliopiston kampuksella vuoden 2018 keväällä. Vierailun tuloksena Tampereen yliopisto on solmimassa opiskelija- ja opettajavaihtosopimuksen Iranin kanssa. Kuva: Leena Wilkman.
Kansainväliset konfliktit ovat viime vuosina muuttuneet entistä väkivaltaisemmiksi. Sota- ja väkivaltauutiset kätkevät alleen myönteiset kehityskulut, jotka etenevät kriisipesäkkeissä eri puolilla maailmaa.

– Jatkuvasti on käynnissä monta rauhanprosessia. Ne pysyvät piilossa, koska niistä ei aina haluta puhua. On valtavirtaa ja on myös pieniä puroja, paikallisia kehityskulkuja, joista tiedotusvälineet eivät ole kiinnostuneita. Positiivista kehitystä on koko ajan, mutta se ei nouse esiin, sanoo Tampereen yliopiston Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskuksen Taprin tutkimusjohtaja, professori Tarja Väyrynen.

Positiivisia rauhanprosesseja tutkitaan Taprissa, joka juhlii tänä vuonna 50-vuotista taivaltaan. Tapri perustettiin joulukuussa 1969, ja sen toiminta käynnistyi seuraavana vuonna. Tapri toimi ensimmäiset 25 vuotta itsenäisenä tutkimuslaitoksena, ja vuonna 1994 se siirtyi osaksi Tampereen yliopistoa.

Puolessa vuosisadassa Taprista on tullut yksi johtavista rauhantutkimuskeskuksista, joka houkuttelee tutkijoita ympäri maailman Tampereelle. Tapri tarjoaa myös tutkintoon johtavaa maisteri- ja tohtoritason opetusta rauhantutkimuksen alalla ainoana Suomessa. Taprin 50-vuotisjuhlaseminaarin pääpuhujaksi on tulossa presidentti Tarja Halonen.

Burundi, Kolumbia ja Kaukasus rauhanprosessin esimerkkeinä

Tapri on tutkinut kansalaisjärjestöjen roolia maailman kriisipesäkkeissä. Yksi kohteista on ollut Burundin rauhanprosessi.

– Naisjärjestöt ylläpitävät siellä arkista vuorovaikutusta paikallisella tasolla. Niiden pyrkimyksenä on esimerkiksi kouluttaa nuorisoa rauhanprosessiin liittyvissä asioissa, Tarja Väyrynen kertoo.

Taprilaiset ovat tutkineet myös Kolumbian rauhanprosessia ja sen jalkautumista arkitasolle paikallisten naisjärjestöjen kautta.

Tampereella on tutkittu myös Kaukasuksen konflikteja ja alueen paikallisia rauhanvälittäjiä.

– Rauhankysymykset ovat usein kulttuurisidonnaisia asioita. Kansainväliset organisaatiot pystyvät tuottamaan suuren raamin rauhanprosessille, mutta paljon kuitenkin tapahtuu paikallisesti.

Jyrki Käkönen, Marko Lehti, Tarja Väyrynen ja Tuomo Melasuo

Jyrki Käkönen, Marko Lehti, Tarja Väyrynen ja Tuomo Melasuo ovat toimineet Taprin tutkimusjohtajina sen jälkeen, kun laitos siirtyi osaksi Tampereen yliopistoa vuonna 1994. Kuvat: Erkki Karén ja Jonne Renvall

Uhriluvut kasvavat, kriisit väkivaltaistuvat

Käsitys maailman väkivaltaisuudesta ei ole Tarja Väyrysen mukaan julkisuuden luoma harhakuva, sillä konfliktit ovat viime vuosina muuttuneet uhriluvuilla mitaten entistä väkivaltaisemmiksi.

Suurvaltapolitiikka on kriisiytynyt, koska Yhdysvallat on vetäytynyt monenkeskisistä sopimuksista ja Venäjä on muuttunut entistäkin arvaamattomammaksi.

Väkivaltaisia monien osapuolten sotia käydään nyt Syyriassa, Jemenissä ja myös Afganistanissa. Ovatko ne toivottomia tapauksia ja onko rauhantutkijalle mikään toivoton tapaus?

– Ehkä ne ovat toivottomia tapauksia, jos vanhanaikaisesti uskotaan, että saavutettaisiin joku kokonaisvaltainen rauhansopimus, mikä kerralla ratkaisee ongelmat, Väyrynen vastaa.

Onnistuneet rauhanratkaisut perustuvat usein paikallisiin sopimuksiin, joihin eri ryhmittymät saadaan mukaan.

– Jos ajatellaan vanhasta näkökulmasta, että tuotetaan se suuri sopimus, jossa on kansainväliset taustajoukot, niin sellaiseen en usko. Enemmän luotan siihen, että on rinnakkaisia prosesseja, missä kansainvälinen ja paikallinen taso ovat mukana.

Vladimir Putin ja Turkin Recep Tayyip Erdoğan sopivat äsken kurdien päiden yli siitä, miten Syyrian pohjoisrajan asiat järjestetään. Tarja Väyrynen sanoo, että tällaisella sopimuksella ei ole mahdollisuutta onnistua, sillä paikallinen osallisuus puuttuu siitä kokonaan.

Sodat monimuotoistuvat, liittosuhteet vaihtelevat

Sodat ja kriisit näyttävät nykymaailmassa entistäkin monimutkaisemmilta. Syyrian ja Jemenin sodissa paikallisuus ja suurvaltapolitiikka kietoutuvat toisiinsa. Liittolaiset vaihtuvat ja osapuolia on useita sen sijaan, että kaksi valtiota kävisi rajasotaa toisiaan vastaan.

Tarja Väyrynen sanoo, että viimeistään 1990-luvulla alkoi trendi, jossa valtio valtiota vastaan -asetelma muuttui. Nyt sotaa käyvät koalitiot ja liittoumat voivat vaihtua hetki hetkeltä.

– Kriisit voivat olla territoriaalisia, ne saattavat olla alueellisia ja ne saattavat levittäytyä usean valtion alueelle. Ne ovat on koko ajan jatkuvassa sisäisessä liikkeessä olevia konflikteja. Se on näillä todella vaikeille tapauksille tyypillistä, Väyrynen sanoo.

Tänä vuonna on syttynyt useita nuoren sukupolven kaupunkimellakoita Hongkongissa, Irakin Bagdadissa, Libanonissa ja Chilessä. Onko näille joku yhteinen selitys?

– On ehkä vaarallista yleistää liikaa ja nähdä yhtäläisyyksiä niiden välillä, koska ne nousevat kuitenkin aika erilaisista taustoista, Väyrynen vastaa.

Hongkongilla on oma historiansa ja tämän vuoden konflikti on seurausta tietyistä paikallisista tapauksista. Yhteiseksi tekijäksi näille kaikille Väyrynen löytää vain uuden viestintäteknologian.

– Jo arabikevään aikana todettiin, että sosiaalinen media ja tiedonvälitys ovat nyt aivan erilaisia. Nyt on helppo ottaa mallia ja ihmiset saavat helposti tietää, mitä tapahtuu. En kyllä näkisi näissä muuta yhteistä, Väyrynen sanoo.

Unto Vesa/ Kuva: Erkki Karén

Unto Vesa kuului Taprin perustajiin 1960-luvulla. Hän työskenteli Taprissa tutkijana ja amanuenssina eläkkeelle jäämiseensä saakka. Kuva: Erkki Karén

Naisten asema ja ympäristökonfliktit uusia tutkimusteemoja

Taprin perustajiin 1960-luvulla kuulunut Unto Vesa kirjoitti Taprin 25-vuotisjuhlahistoriikissa, että virikkeet suomalaiseen 1960-luvun rauhantutkimukseen tulivat kansainvälisestä ympäristöstä, ensisijaisesti Skandinaviasta. Kanavia oli kolme: tutkijat, nuorison rauhanliike ja Pohjoismaiden neuvosto. Yhteyttä rauhanliikkeeseen on pidetty myöhemminkin Taprille ominaisena.

Onko Taprin alkuvuosien juonne jatkunut näihin päiviin saakka?

– Se juoni mikä jatkuu on se, että täällä ei tehdä pelkästään sodan tutkimusta vaan myös rauhan tutkimusta, kuten nimikin sanoo. Rauhanprosessien ja rauhanrakentamisen tutkimus on aina ollut vahva Taprissa, mutta ovat aiheet myös muuttuneet, Tarja Väyrynen kertoo.

Uusia tutkimusteemoja on Väyrysen mukaan tullut viimeisen 7 vuoden aikana. Yksi niistä on sukupuoli ja naisten asema sodassa. Uutena aiheena Väyrynen kehittää nyt ympäristökonfliktien tutkimusta.

– Aihealueet elävät ajassa. Tämä ei ole vain sodan syiden tutkimusta tai sodissa kuolleiden lukumäärien raportointia. Sitä tekevät ihan muut kuten ruotsalainen Sipri.

Väyrynen harmittelee, että aseidenriisunnan tutkimusta ei ole Suomessa enää juuri lainkaan, vaikka tämän alan asiantuntemusta tarvittaisiin myös koulutuksessa. Puutteena hän pitää myös sitä, että kansainvälisten organisaatioiden kuten YK:n tutkimusta on liian vähän.

Taprin aihealueeseen viittaavaa tutkimusta tehdään Tampereella ja muissakin yliopistoissa myös kansainvälisen politiikan oppiaineessa. Tällä alueella toimii myös eduskunnan alainen Ulkopoliittinen instituutti, jonka tehtävänä on vastata nopeasti ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin tiedontarpeisiin.

Väyrysen mukaan kaikki näillä tutkimuslaitoksilla on omat vahvat ja tunnistettavat profiilinsa, vaikka tutkimusaiheet leikkaavatkin toisiaan.

Tapri 25 vuotta/ Kuva: Erkki Karén

Taprin 25-vuotistaivalta juhlittiin vuonna 1995. Ilkka Taipale näyttää juhlayleisölle, miten pelataan Kellokosken molkkaa. Näytöstä seuraavat Olavi Borg, Olli-Pekka Jalonen, Aulis Aarnio ja Jyrki Käkönen. Kuva: Erkki Karén

Vaihtosopimus Iraniin aukeamassa

Tarja Väyrynen osallistui vuoden 2018 keväällä Iranin Teheranissa kansainväliseen seminaariin, jonka yhteydessä keskusteltiin myös opiskelija- ja opettajavaihdosta Tampereen yliopiston ja Teheranin Tarbiat Modares -yliopiston välillä.

Vierailun jälkeen Iranin poliittinen tilanne muuttui ratkaisevasti, kun Yhdysvallat sanoutui irti Iranin kanssa solmitusta ydinasesopimuksesta. Iranin ja Yhdysvaltain välit kiristyivät ja jännite Iranin lähialueella kasvoi.

Tampereen yliopiston opiskelija- ja opettajavaihtosopimus on Iranin kriisistä huolimatta toteutumassa pienimuotoisesti Erasmus+ -rahoituksella.

– Monella EU-maalla on nyt sellainen linjaus, että juuri tällaisia siteitä Iraniin kannattaa ylläpitää. Se on tapa kommunikoida sen kansalaisyhteiskunnan kanssa, mikä on erilainen kuin täällä. Emme ole tuottamassa sinne mitään vallankumousta, mutta siellä on erittäin hyvin koulutettu väestönosa, joka ei ajattele samalla tavalla kuin papisto ajattelee. Tällainen yhteydenpito nähdään yhdeksi tavaksi tukea ja osoittaa solidaarisuutta muutosta haluavia voimia kohtaan, Väyrynen sanoo.

Teksti: Heikki Laurinolli

Taprin juhlaseminaarin ohjelma

Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskus TAPRI