Perinteisesti keloidien hoidossa käytetyin hoitomuoto on ollut sarjahoitona annettu kortisoni-injektio. Kliinisessä työssä kortisonin käyttöön on kuitenkin liitetty myös tiettyjä haittavaikutuksia, kuten arven alla olevan ihon ohenemista ja jopa rikkoutumista. Lisäksi kortisonihoidosta saattaa jäädä näkyviä lääkeainekertymiä ihon sisälle. Kirjallisuudessa on myös todettu, että huomattava osa keloidipotilaista ei välttämättä saa toivottua vastetta kortisonihoidolla.
Lääketieteen lisensiaatti Kristiina Hietanen vertasi väitöstutkimuksessaan keloidien hoitotuloksia kortisoni- ja 5-fluorourasiili-injektioiden välillä. Tutkimuksessa todettiin, että 5-fluorourasiili-injektiot vaikuttavat olevan yhtä tehokkaita kuin kortisoni-injektiot. Lisäksi väitöstutkimuksessa 5-fluorourasiilihoitoa saaneet arpipotilaat saivat vähemmän hoitoon liittyviä haittavaikutuksia, kuten arpea ympäröivän ihon ohenemista.
-Toisaalta läheskään kaikki keloidipotilaat eivät hyödy lääkeaineinjektiohoidoista, Hietanen toteaa.
Väitöstyössä kartoitettiin injektiohoidon lisäksi myös kirurgisella poistolla ja tähän yhdistetyllä sädehoidolla Tampereen yliopistollisessa sairaalassa vuosina 2010-2018 hoidettuja keloidiarpia.
-Tämän perusteella keloidiarven kirurginen poisto ja siihen liitetty sädehoito vaikuttaa hyvin tehokkaalta vaihtoehdolta keloidien hoidossa, joskaan luonnollisesti tämä hoitovaihtoehto ei ole niin helposti toteutettavissa potilaan tai hoitavan lääkärin kannalta kuin polikliinisesti annettava pistoshoito, Hietanen sanoo.
Kristiina Hietanen on plastiikkakirurgian erikoislääkäri ja työskentelee tällä hetkellä erikoislääkärinä Keski-Suomen keskussairaalassa.
Lääketieteen lisensiaatti Kristiina Hietasen plastiikkakirurgian alaan kuuluva väitöskirja Clinical and histopathological effects of current keloid treatments tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 4.9.2020 klo 12 alkaen Arvo-rakennuksen auditoriossa F115, Arvo Ylpön katu 34. Vastaväittäjänä toimii dosentti Outi Kaarela Oulun yliopistosta. Kustoksena tilaisuudessa toimii professori Ville Mattila Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.
Väitöstilaisuutta voi seurata etäyhteydellä
Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1619-8
Kuva: Jari Peltonen