Filosofiassa tarkastellaan yleisesti ja teoreettisesti ihmistä ja maailmaa koskevia ongelmia, kuten olemassaolon, tiedon, oikeudenmukaisuuden ja hyvän elämän kysymyksiä. Nämä kysymykset askarruttavat kaikkia ihmisiä, myös arkielämässä. Yliopistollisena oppiaineena filosofia on kuitenkin systemaattisempaa ja pyrkii muotoilemaan ja perustelemaan väitteet, käsitykset ja näkökulmat mahdollisimman tarkasti. Filosofia jaetaan usein teoreettiseen ja käytännölliseen filosofiaan. Teoreettisessa filosofiassa tarkastellaan todellisuuden, tiedon ja pätevän päättelyn ongelmia, kun taas käytännöllisessä filosofiassa paneudutaan ihmisen toimintaa, kulttuuria ja ihmisyhteisöjä koskeviin kysymyksiin. Useat keskeiset filosofiset kysymykset kuitenkin sisältävät sekä teoreettisen että käytännöllisen filosofian ulottuvuuden. Tämän vuoksi opiskelija perehdytetään opinnoissa laaja-alaisesti koko tieteenalan kenttään. Filosofian perinteisiä pääalueita ovat metafysiikka, logiikka, tietoteoria, etiikka ja yhteiskuntafilosofia, joihin kaikkiin perehtyminen kuuluu filosofian opintoihin. Filosofiassa alan perinteen merkitys on suureempi kuin muissa tieteissä. Siksi filosofianhistoriallinen näkökulma ja filosofian historian tutkimus ovat keskeisiä myös alan tutkimuksessa. Vaikka filosofia muodostaa oman, muista tieteistä erottuvan tutkimusalueensa, se on kuitenkin monin tavoin yhteydessä erityistieteisiin.

Osaamistavoitteet

Filosofian tutkinto-ohjelman suoritettuaan opiskelija tuntee filosofian perinteen sekä keskeiset ongelmat ja teoriat. Hän kykenee tunnistamaan filosofisia sitoumuksia myös näennäisesti ei-filosofisissa tieteellisissä, yhteiskunnallisissa ja kulttuurisissa näkemyksissä ja käytännöissä.  Hän osaa tarkastella ihmistä ja maailmaa koskevia kysymyksiä kriittisesti ja abstraktisti, sillä tavoin kuin filosofian perinteessä ja alan tutkimuksessa tehdään. Hän on myös kehittänyt emotionaalis-eettistä osaamistaan: rohkeutta esittää argumentteja kantojensa puolesta ja kykyä tunnistaa oman osaamisensa rajoja ja sietää tietämättömyyttä sekä kykyä erottaa omista näkemyksistään perusteltavissa oleva aines siitä, mitä ei voi perustella.

Kandidaatin tutkinnon suoritettuaan opiskelija tunnistaa filosofian osa-alueet ja tuntee niille ominaiset filosofiset ongelmat sekä niiden historiallisen taustan. Hän ymmärtää, miten filosofiset ongelmat yhtäältä eroavat muiden tieteenalojen tutkimusongelmista ja toisaalta kytkeytyvät niihin.  Hän tuntee filosofian eri osa-alueiden keskeiset käsitteet, suuntaukset ja niiden edustajat. Opiskelija on harjaantunut loogisen päättelyn taidoissa, tunnistaa ja osaa analysoida argumentteja erilaisissa kirjoituksissa sekä esittää omia argumenttejaan. Hän osaa kirjoittaa käsittelytavaltaan filosofisen esityksen ja osallistua filosofiseen keskusteluun. Hän on valintansa mukaan perehtynyt myös jonkin verran toisen tieteenalan tai toisten tieteenalojen keskeisiin kysymyksiin, käsitteisiin ja sisältöihin. Hän hallitsee tietotekniset taidot, hänellä on opintojensa ja tulevien tehtäviensä kannalta riittävä kielitaito, ja hän tunnistaa  eri yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden peruskäsitteitä ja keskeisiä ongelmia.

Maisteriopinnot suoritettuaan opiskelija on perehtynyt kandidaatin opintoja syvällisemmin joihinkin filosofian osa-alueisiin. Hän osaa arvioida filosofisia näkemyksiä ja argumentteja kriittisesti. Hän tuntee filosofisen tutkimuksen menetelmiä ja niihin liittyviä ongelmia. Hän osaa käsitellä filosofian alan ongelmia tieteellisesti ja laatia selkeän ja johdonmukaisen filosofisen tutkimuksen. Hän on valintansa mukaan syventänyt tietojaan yhdellä tai useammalla tieteenalalla.

Opintojen suunnittelu ja ohjaus

Jokainen opiskelija laatii ensimmäisen opiskeluvuoden aikana henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS). Henkilökohtaista opintosuunnitelmaa on tarkoitus päivittää opintojen edetessä ja yksilöllisten opiskelutavotteitteiden täsmentyessä. Opintojen suunnittelun tueksi uusille opiskelijoille järjestetään orientoivat opinnot sekä yksilöllisesti ohjattua opintojen suunnittelua. Tiedekunnassa ja tutkinto-ohjelmissa annettavasta opintojen ohjauksesta kerrotaan tarkemmin Opiskelun oppaassa.

Opinnoissa eteneminen

Tutkinnot ja tutkintorakenne

Filosofian tutkinto-ohjelmassa voi suorittaa seuraavat tutkinnot:

• Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK), 180 op
• Filosofian maisterin tutkinto (FM), 120 op

Tutkinto-ohjelma koostuu kandidaattiohjelmasta ja maisteriopinnoista. Ensin tehdään kandidaatin tutkinto, joka on mahdollista suorittaa kolmessa vuodessa. Sen jälkeen siirrytään kaksivuotisiin maisteriopintoihin.

Kandidaatin tutkinto koostuu seuraavista opinnoista:

1. Filosofian perus- ja aineopinnot, 75 op
2. Yleiset valmiudet:
   Yksikön yhteiset opinnot, 20 op
   Viestintä- ja kieliopinnot, 15 op
   Opiskeluvalmiudet 5 op
3. Tutkinnon valinnaiset opinnot, 65 op

Maisterin tutkinto koostuu seuraavista opinnoista:

1. Filosofian syventävät opinnot, 80 op
2. Tutkinnon valinnaiset opinnot, 40 op

Kandidaatin tutkintoon kuuluvat yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikön yhteiset opinnot ovat osa yksikön kaikkia tutkinto-ohjelmia. Yhteiset opinnot antavat eväitä menestykselliseen opiskeluun sekä tarjoavat omaa tutkinto-ohjelmaa laajemman kuvan yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden tutkimuksesta, tutkimusmenetelmistä ja tutkimuksen suhteesta yhteiskuntaan. Opintokokonaisuudessa tarkastellaan mm. suomalaisen yhteiskunnan historiaa suhteessa eurooppalaiseen kehitykseen, tutustutaan  yhteiskunnasta ja ihmisistä kerättyyn ja tuotettuun tietoon sekä tarkastellaan etiikan ja yhteiskuntafilosofian kautta yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan suhteita. Filosofian tutkinto-ohjelman opiskelijat suorittavat kaikki yksikön yhteiset opinnot.

Humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoon kuuluvat seuraavat viestintä- ja kieliopinnot (15 op):

- vieraan kielen opintojakso 4 op (taitotasolla B1-B2)
- ruotsin kielen kirjallinen ja suullinen viestintä 4 op
- tieteellinen kirjoittaminen 3 op
- asiantuntijan puheviestintä ja vuorovaikutus 2 op
- valinnainen opintojakso 2 op

Kandidaatin tutkinnon valinnaisiin opintoihin on sisällytettävä ainakin yksi opetussuunnitelman mukainen vähintään 20 op laajuinen opintokokonaisuus, joka voi olla jokin oman yksikön eri teema-alueista tai muiden tutkinto-ohjelmien tarjoamista valinnaisista opinnoista (joko omasta tai muista yksiköistä). Muiksi valinnaisiksi opinnoiksi on mahdollista valita myös lisää filosofian opintoja (kuten valinnaisia aineopintoja). On kuitenkin suositeltavaa suorittaa joko yksi laajempi opintokokonaisuus (60 op) tai (20 op:n kokonaisuuden lisäksi) muita vähintään 15 op:n opintokokonaisuuksia muista oppiaineista.

Työelämäyhteydet

Filosofiassa annettava opetus ei tähtää suoraan minkään tietyn ammatin hallintaan. Onkin tärkeää täydentää filosofian opintoja sellaisilla valinnaisilla opinnoilla, jotka takaavat pätevyyden jollakin erityisalalla. Usein tämä edellyttää vähimmäisvaatimusta laajempia opintoja jossain toisessa oppiaineessa ja erilaisten käytännön taitojen harjaannuttamista joko erillisillä kursseilla tai työ- ja järjestöelämässä. Filosofinen koulutus antaa valmiuksia, jotka ovat hyödyllisiä kaikkien alojen tutkimus- ja suunnittelutyössä. Se auttaa myös luomaan sellaista kokonaisnäkemystä, joka on omiaan tukemaan mitä tahansa opetustyötä, hallinnollista tai taloudellista johtamistehtävää, yhteiskunnallista päätöksentekoa sekä tiedotusalan työtä.

Aineenopettajakoulutus

Filosofian tutkinto-ohjelmassa on mahdollista hakea aineenopettajan koulutukseen, jolloin  suoritettaviin tutkintoihin on sisällytettävä (vähintään yksi) sopiva toinen opetettava aine sekä aineenopettajan pedagogiset opinnot. Opetettavalla aineella tarkoitetaan peruskoulun, lukion tai muun oppilaitoksen opetukseen kuuluvaa ainetta. Filosofian opettajan työn kannalta perinteisiä toisia opetettavia aineita ovat elämänkatsomustieto, uskonto, psykologia sekä historia ja yhteiskuntaoppi, mutta opettajan työhön sijoittumisen kannalta myös muita opetettavia aineita kannattaa harkita. Filosofian maisterilla, joka on suorittanut aineenopettajakoulutuksen, on mahdollisuus sijoittua esimerkiksi peruskoulun ja lukion lehtorin tehtäviin sekä ammatillisten ja muiden oppilaitosten vastaavien aineiden opettajan tehtäviin. On kuitenkin huomattava, että pelkästään filosofian opettajan virkoja ei tällä hetkellä juurikaan ole, ja siksi muiden opetettavien aineiden valinnalla on huomattava merkitys työelämään sijoittumisessa. Myöskään ei ole yleisesti lainsäädännössä määritelty, mikä tulisi olla filosofian opettajan ammatinkuvaan liitettävä sivuaine, vaan ainekohtainen kelpoisuus määräytyy oppilaitoksen mukaan.

Opiskelijoiden valinnasta aineenopettajan pedagogisiin opintoihin vastaa kasvatustieteiden yksikkö. Näihin opintoihin valitaan opiskelijat soveltuvuuskokeen perusteella, jonka ensimmäinen vaihe sijoittuu jo ensimmäiselle opiskeluvuodelle. Katso tarkemmat ohjeet Kasvatustieteiden yksikön opinto-oppaasta tai yliopiston verkkosivuilta.

Elämänkatsomustieto

Filosofian oppiaineessa voi suorittaa myös elämänkatsomustiedon opintokokonaisuuden. Elämänkatsomustiedossa on mahdollista suorittaa 60 opintopisteen laajuiset toisen opetettavan aineen opinnot, jotka antavat elämänkatsomustiedon opettajan pätevyyden niille, joilla on aineenopettajan pätevyys. Elämänkatsomustieto on peruskoulun ja lukion oppiaine. Se on tarkoitettu oppilaille, jotka eivät osallistu uskonnon opetukseen. Kouluun kiinnittymisen vuoksi elämänkatsomustiedon opintokokonaisuuden suorittamista suositellaan erityisesti filosofian opettajan pätevyyden hankkiville.

Paitsi peruskoulun ja lukion opettajiksi, filosofiasta valmistuneet ovat työllistyneet myös tiedotus-, hallinto- ja järjestötehtäviin. Työllistymistä tällaisilla aloilla edistää, jos on jo opiskeluaikana aktiivinen yhdistys-, yritys- ja vapaaehtoistoiminnassa. Työllistymistä tukee myös osallistuminen työelämään valmentaville kursseille.

Kansainvälisyys opinnoissa

Tampereen yliopisto on strategiassaan sitoutunut edistämään yhteiskunnan oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa, oman maan ja maailman kansalaisten hyvinvointia, kulttuurien vuorovaikutusta jakestävää kehitystä.

Kunkin opiskelijan on mahdollista suorittaa tutkintonsa yhteydessä ns. kansainvälistymis­kokonaisuus, joka merkitään näkyviin myös tutkintotodistukseen. Omassa yliopistossa suoritettavien opintojen lisäksi yksikkö ja yliopisto tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet osallistua opiskelijavaihtoon ja suorittaa tutkinnon osia myös ulkomailla.