Kirjallisuustieteen tutkinto-ohjelmassa suoritetaan kirjallisuustieteen kandidaattiohjelma ja joko kertomus- ja tekstiteorian tai Suomen kirjallisuuden maisteriopinnot. 1.8.2018 alkaen maisteriopinnot yhdistyvät yhdeksi maisteriohjelmaksi, jonka jälkeen tutkinto-ohjelmassa suoritetaan kirjallisuustieteen maisteriohjelma. Ohjelmasta valmistuu monenlaisiin työtehtäviin päteviä kirjallisuuden ja tekstintutkimuksen asiantuntijoita.

Opiskelija perehtyy opintojensa kuluessa kirjallisuudentutkimuksen teorioihin ja menetelmiin sekä kirjallisuuden ominaispiirteisiin ja ilmiöihin. Opinnoissa painottuvat poetiikka, kertomuksen teoria, kirjallisuushistoria sekä kirjallisuusinstituution ja kirjallisten käsitteiden muutos. Koulutus tarjoaa ajantasaisen näkemyksen kirjallisuudesta osana taiteen ja kulttuurin kenttää sekä perehdyttää kirjallisten esitysmuotojen historiaan ja kirjallisuudentutkimuksen nykymetodeihin. Valmistuttuaan opiskelijalla on syvällinen näkemys kirjallisuudesta ja kirjallisuustieteestä oppialana.

Tekstualisoituneessa nyky-yhteiskunnassa on tärkeää ymmärtää syvällisesti merkitysten muodostumisen, välittymisen ja tulkinnan prosesseja. Kirjallisuustieteestä valmistunut voi toimia laaja-alaisesti tehtävissä, joissa edellytetään taitoa ymmärtää, eritellä ja hyödyntää kulttuurissa ja yhteiskunnassa käytettyjä esittämisen tapoja. Globalisoituvassa ja medioituvassa maailmassa eri suunnista tulevilla kulttuurisilla esityksillä ja niihin kytkeytyvillä diskursseilla on yhä suurempi rooli todellisuuskäsitystemme tuottajina, identiteettityön välineinä ja maailman merkityksellistämisen malleina. Kirjallisuudentutkimus tarjoaa käsitteellisiä välineitä ja näkökulmia esitysten ja puhetapojen kriittiseen erittelyyn. Kirjallisuustieteen tutkinto-ohjelmasta valmistuvalla voi olla äidinkielen ja kirjallisuuden aineenopettajan pätevyys.

Osaamistavoitteet

Kirjallisuustieteen  kandidaattiohjelma, osaamistavoitteet:

Huk-tutkinnon suorittanut kandidaatti:

• kykenee aktiiviseen vuorovaikutukseen työelämässä
• tuntee oman tutkinto-ohjelmansa tieteenalan perusteet ja osaa seurata oman alansa kehitystä
• tuntee tieteellisen ajattelun ja työskentelytapojen periaatteet
• ymmärtää tieteen ja tutkimuksen etiikan perusperiaatteet
• osaa kirjoittaa tieteellistä tekstiä siten, että merkitsee muiden tekemästä työstä lainaamansa tai referoimansa osuudet tieteenalalla vakiintuneilla tavoilla
• osaa hankkia tieteellistä tietoa, arvioida sitä kriittisesti ja soveltaa sitä oman alansa tutkimuskysymysten ratkaisemiseen
• osaa käyttää suomen ja ruotsin kieltä tasolla, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta
• osaa käyttää vähintään yhtä vierasta kieltä tasolla, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen
• osaa käyttää tietotekniikkaa työelämän edellyttämällä perustasolla

Tutkinto-ohjelman omat osaamistavoitteet:

Kirjallisuustieteen kandidaattiohjelmasta valmistuva opiskelija osaa analysoida systemaattisesti niin kirjallisia kuin muitakin kulttuurisia ja yhteiskunnallisia tekstikäytänteitä. Opiskelijalla on monipuoliset metodiset valmiudet eritellä ja vertailla kirjallisia esitystapoja, kulttuurisia konteksteja sekä tekstien tuottamiseen ja lukemiseen liittyviä tekijöitä. Opiskelija pystyy tuottamaan hyvin argumentoitua ja julkaisukelpoista asiatekstiä sekä kirjoittamaan analyyttisesti taiteen ja kulttuurin eri ilmiöistä. Opiskelija hallitsee tutkimuksen tekemisen perustaidot ja ymmärtää teorioiden, metodien ja aineistojen suhteita. Opiskelija pystyy omaehtoiseen tieteellisen tutkielman laadintaan sekä hallitsee akateemisen keskustelun ja kommentoinnin taidot. Kirjallisuustieteen kandidaattiohjelmasta valmistuvalla opiskelijalla on kattava tietämys kirjallisuuden poetiikasta ja filosofiasta, kirjallisuushistoriasta, kirjallisuuden ja kulttuurin nykyilmiöistä sekä erilaisista tekstilajeista. Opiskelija tuntee kirjallisuushistorian pääpiirteet, kirjallisuuden nykyvirtaukset sekä kirjallisuus- ja kulttuurielämään vaikuttavat yhteiskunnalliset ja institutionaaliset tekijät. Opiskelija tuntee kirjallisuudentutkimuksen keskeiset paradigmat ja pystyy osallistumaan kriittisesti oman tieteenalansa keskusteluun.

Maisteriopintojen yhteiset osaamistavoitteet

FM-tutkinnon suorittanut maisteri:

• kykenee työskentelemään itsenäisesti ja osaa soveltaa työssään tieteellistä tietoa ja menetelmiä
• kykenee toimimaan työelämässä oman alansa asiantuntijana
• osaa työskennellä erilaisissa (työelämän) tiimeissä ja projekteissa
• kykenee ratkaisemaan työssään ja muussa toiminnassaan esiin tulevia uusia ja monitahoisia ongelmia
• kykenee tunnistamaan oman osaamisensa rajat ja osaa täydentää asiantuntemustaan itseäisesti
• pystyy suunnittelemaan, toteuttamaan ja raportoimaan itsenäisen tieteellisen tutkimuksen ja osaa hyödyntää siinä aiempaa tutkimusta kriittisesti mutta kunnioittavasti
• hallitsee oman tieteenalansa tutkimusmenetelmiä laaja-alaisesti sekä pystyy kestävään tieteelliseen päättelyyn ja argumentaatioon

Tutkinto-ohjelman omat maisterintutkinnon osaamistavoitteet

Maisteriopinnot suoritettuaan opiskelija tuntee syvällisesti jonkin kirjallisen aikakauden, ilmiön, teorian ja metodin. Hän osaa arvioida ja kehittää valitsemansa tutkimussuuntauksen tapoja nimetä ja eritellä kirjallisia ilmiöitä sekä soveltaa ja luoda näitä koskevaa uutta tieteellistä tietoa. Opiskelija arvioi kriittisesti taiteen ja kulttuurin käytäntöjä, kirjallisuutta esteettisenä ja kulttuurisena ilmiönä ja omaa rooliaan kirjallisuudentutkimuksen ammattilaisena. Hän osaa muokata kirjallisuuden alueelta oppimiaan tekstin systemaattisen erittelyn taitoja erilaisiin tarpeisiin kuten koulutukseen, tiedonvälitykseen, kulttuurituotantoon ja eri tieteenaloilla tehtävään tekstien tutkimukseen. Opiskelija pystyy osallistumaan oman erikoisalansa kansainväliseen kirjallisuustieteelliseen keskusteluun kriittisesti ja perustellen, tutkimansa ilmiön ominaispiirteet huomioiden. Opiskelija pystyy toimimaan alansa asiantuntijatehtävissä myös ulkomailla.

Ennen 2018 aloittaneet: kertomus- ja tekstiteorian sekä Suomen kirjallisuuden maisteriopintojen osaamistavoitteet ovat maisteriopintojen kuvauksessa. Tutustu myös maisteriohjelmien siirtymässääntöihin ja vastaavuustaulukoihin.

Opintojen suunnittelu ja ohjaus

Opiskelijat laativat opintojen alussa omien tavoitteidensa mukaisen henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) sekä seuraavat sen toteutumista ja päivittävät sitä tarvittaessa, vähintään proseminaarin ja syventävien opintojen seminaarin yhteydessä. Neuvoja oman opiskelun suunnitteluun saa opintokoordinaattorilta ja HOPS-ohjaajilta. HOPS-ohjaajat nimetään vuosittain opetusohjelmassa.

Opiskelijalla on vastuu oman opintosuoritusrekisterinsä seuraamisesta. Opintokokonaisuuksista haetaan kokonaismerkintä, kun kaikki kokonaisuuteen vaadittavat suoritukset ovat rekisterissä. Kokonaisuuksien vastuuhenkilöt ja kokonaismerkintöjen antajat nimetään vuosittain opetusohjelmassa.

Opinnoissa eteneminen

Tutkintoa koskevat määräykset.

Opintokokonaisuudet suoritetaan siten, että ensin suoritetaan perusopinnot, sitten aineopinnot. Kandidaatin tutkinnon suorittamisen jälkeen siirrytään maisterin tutkintoon kuuluviin syventäviin opintoihin. Aineopintoja on mahdollista osin suorittaa jo yhtä aikaa perusopintojen viimeistelyn kanssa, samoin syventäviä opintoja aineopintojen viimeistelyn kanssa samanaikaisesti. Sekä aine- että syventävät opinnot sisältävät runsaasti valinnaisuutta ja mahdollisuuksia suunnata opintoja siten, että niistä rakentuu mielekäs tutkimuksellinen tai ammatillinen linja.

Kirjallisuustieteen opintojen lisäksi tutkintoon sisältyy yleisopintoja, kieli- ja viestintäopintoja sekä valinnaisia opintoja.

Maisteriopintoihin siirtyminen (ennen 2018 aloittaneet)
Opiskelija ilmoittaa laskennallisen toisen opiskeluvuotensa keväällä ensisijaisen maisterivaihetta koskevan toiveensa sitovasti. Valintaan saa ohjausta maisteriopintojen vastuuprofessoreilta ja HOPS-opettajilta. Kumpaankin maisterisuuntaan hyväksytään vuosittain sama määrä opiskelijoita. Opiskelija saa täsmennetyn maisterivaiheen opinto-oikeuden ennen kolmannen opiskeluvuoden alkua. Opiskelijalle taataan pääsy jompiinkumpiin tutkinto-ohjelman maisteriopintoihin. Valintakriteerinä on ensisijaisesti opiskelijan oma valinta.  Mikäli karsintaa joudutaan tekemään, on kriteerinä perusopintojen opintomenestys. Maisteriopintoihin voidaan ottaa opiskelijoita myös muista tutkinto-ohjelmista tai yliopistoista. Tällöin opiskelijalta voidaan vaatia siltaopintoja, jotka määritellään tapauskohtaisesti.

1.8.2018 alkaen maisterisuunnat yhdistyvät, eikä maisterisuunnan täsmennystä siten enää tehdä. Tutustu maisteriohjelmien siirtymässääntöihin ja vastaavuustaulukoihin.

Työelämäyhteydet

Kirjallisuustieteestä valmistuneet sijoittuvat esimerkiksi tutkimus-, opetus-, kulttuuri- ja viestintäaloille. Kirjallisuustieteen tutkinto-ohjelmasta valmistuvalla voi olla äidinkielen ja kirjallisuuden aineenopettajan pätevyys, jonka saadakseen on opiskeltava myös suomen kieltä ja kasvatustieteitä. Tampereen yliopistossa kirjallisuustiede on tutkimusintensiivinen ala, ja jatko-opintoihin kannustetaan. Jatkotutkintoja suoritetaan runsaasti, ja tohtorit ovat yleensä sijoittuneet hyvin erityisesti yliopistollisiin opetus- ja tutkimusvirkoihin. Harjoittelu ja tutkielman jälkeisen uran suunnittelu ovat osa kandidaatti- ja maisteriopintoja. Työelämäyhteyksiä voi rakentaa muun muassa työharjoittelussa kotimaassa tai ulkomailla, osallistumalla kirjallisuustapahtumien suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä muulla alaan liittyvällä seura- ja järjestötoiminnalla.

Kirjallisuustieteen opinnot tuottavat monia työelämävalmiuksia. Teorioihin perehdyttyään opiskelija hahmottaa laajoja kokonaisuuksia ja ymmärtää yksittäisten selitysmallien suhteellisuuden ja rajallisuuden. Kirjallisuushistoriallisen tuntemuksensa pohjalta opiskelija pystyy osallistumaan kirjallisuudesta ja kirjallisesta elämästä käytävään keskusteluun sekä osaa kartuttaa muiden kirjallisuutta koskevia tietoja. Tekstianalyyttiset taidot tuottavat valmiuden analysoida monenlaisia tekstejä ja esitystapoja. Lisäksi opintojen monipuoliset suoritustavat luennoista kirjatentteihin, esseistä opintopiireihin ja seminaareista opinnäytteiden kirjoittamiseen tuottavat hyvät kirjalliset ilmaisu- ja argumentointitaidot. Opiskelutaidot valmentavat myös vastuun ottamiseen, itsenäiseen työskentelyyn ja projektinhallintaan.

Kansainvälisyys opinnoissa

Tampereen yliopisto on strategiassaan sitoutunut edistämään yhteiskunnan oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa, oman maan ja maailman kansalaisten hyvinvointia, kulttuurien vuorovaikutusta jakestävää kehitystä.

Kirjallisuustieteen tutkinto-ohjelma johtaa opiskelijaa myös kansainvälistymiseen. Tutkinto-ohjelman opiskelijat syventävät opintojensa kuluessa ymmärrystään omasta kulttuuristaan sekä sen suhteista muihin kulttuureihin. Opiskelijat tuntevat länsimaisen ja maailman kirjallisuuden kehityslinjoja sekä osaavat sijoittaa kotimaisen kirjallisuuden ilmiöitä osaksi kansainvälisen kulttuurin kokonaisuutta. Tutkinto-ohjelma tarjoaa ajantasaisen näkemyksen alan kansainvälisestä kehityksestä ja suuntauksista. Opiskelija kykenee kirjallisten ilmiöiden tarkasteluun globaalilla tasolla ja erilaisista näkökulmista. Opiskelija pystyy osallistumaan kansainväliseen kirjallisuustieteelliseen keskusteluun sekä toimimaan oman alansa asiantuntijana vieraalla kielellä.

Kansainvälistymiskokonaisuuteen soveltuvat tutkinto-ohjelman opintojaksot on merkitty opetussuunnitelmaan.

Kansainvälistymisopintoja voi suorittaa myös mm. opiskelijavaihdossa tiedekunnantai yliopiston vaihtokohteissa tai toimimalla kv-tuutorina. Kirjallisuuden opiskelijoilla on myös mahdollisuus hakeutua harjoitteluun Suomen kielen ja kulttuurin opetuspisteisiin ulkomaisiin yliopistoihin.

Suosituksia valinnaisista opinnoista

Lopullinen ammattikuva muotoutuu kunkin opiskelijan valinnaisten opintojen ja yksilöllisen opiskelusuunnitelman mukaan. Hyvä vieraan kielen taito on tärkeä edellytys kirjallisuustieteen opinnoille, joten tältä kannalta suositeltavia opintoja ovat kielten ja käännöstieteiden valinnaiset opintokokonaisuudet. Työelämään sijoittumisen kannalta mielekkäitä vaihtoehtoja ovat esimerkiksi journalistiikka ja viestintä, historia, filosofia ja sosiaalitieteet. Informaatiotieteet sopivat erityisesti kirjastoalalle suuntautuville, ja taidehallinto- tai kustannusalalle aikovien kannattaa opiskella myös liiketoimintaosaamista tai muita kauppa- ja hallintotieteitä.

Kirjallisuustieteen opiskelijat voivat hakeutua aineenopettajakoulutukseen. Äidinkielen ja kirjallisuuden aineenopettajan uralle tähtäävien on sisällytettävä tutkintoonsa suomen kielen perus- ja aineopinnot. Opetettavan aineen opinnot ja aineenopettajan tutkintorakenne on kuvattu opiskelun oppaassa. Opettajan pätevyys edellyttää myös pedagogisia opintoja, joihin haetaan erikseen ja joista vastaa kasvatustieteiden tiedekunta. Opettajan pedagogisiin opintoihin hakemisesta ja sen edellytyksistä sekä valintaperusteista ilmoitetaan erikseen yliopiston verkkosivuilla.

 

Kirjallisuustieteen opinnot valinnaisina opintoina

Kirjallisuustieteen tutkinto-ohjelman opinnot ovat avoimia myös muille opiskelijoille. Valinnaisina opintoina voi suorittaa perusopinnot 25 op, aineopinnot 35–45 op sekä syventävät opinnot 60 op. Mikäli opiskelija jatkaa aineopinnoista syventäviin opintoihin, aineopinnot suoritetaan 45 op:n laajuisina. Muussa tapauksessa aineopinnot suoritetaan 35 op:n laajuisina ilman tutkielmaopintoja.

 

Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yhteiset opinnot

Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yhteisiin opintoihin kuuluvat kirjallisuustieteen opintojaksot sisältyvät tutkinto-ohjelman perusopintoihin. Lisäksi opiskelija suorittaa kandidaatin tutkintoon yhteisistä opinnoista yhden 5 opintopisteen opintojakson: Fonetiikan ja yleisen kielitieteen perusteet 5 op tai Kääntämisen perusteet 5 op.