Tampereen yliopiston kasvatustieteiden yksikössä opiskelijat kouluttautuvat ymmärtämään maailmaa monipuolisesti ja  toimimaan laaja-alaisina, aktiivisina kasvatus- ja opetusalan ammattilaisina. 

Yksikköön voi hakeutua opiskelemaan kolmen hakukohteen kautta:

• elinikäinen oppiminen ja kasvatus
• luokanopettaja
• varhaiskasvatus.

Opiskelijat saavat oikeuden kasvatustieteen kandidaatin ja maisterin tutkintoon johtaviin opintoihin. Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma koostuu yhteisestä kandidaattiohjelmasta ja kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriopinnoista. Tutkinto-ohjelman rakenne.

Laaja-alaisen kandidaatin tutkinnon jälkeen maisteriopinnoissa on mahdollista syventyä johonkin seuraavista opintosuunnista:

• koulutuksen hallinnan ja koulutuspolitiikan opintosuunta
• kasvatuksen, opetuksen ja oppimisympäristöjen opintosuunta
• aikuis- ja ammattikasvatuksen opintosuunta.

Opiskelija valitsee opintosuunnan tulevaisuuden suunnitelmiensa, uranäkymiensä ja kiinnostuksensa perusteella.

Koulutuksen hallinnan ja koulutuspolitiikan opintosuunta tarjoaa välineitä toimia kasvatuksen ja koulutuksen kansainvälisessä toimintaympäristössä. Se valmistaa opiskelijaa monipuolisiin opetus-, koulutus-, tutkimus- ja asiantuntijatehtäviin.

Kasvatuksen, opetuksen ja oppimisympäristöjen opintosuunnassa käsitellään erilaisissa oppimisympäristöissä tapahtuvaa kasvatusta, kasvua, opetusta ja oppimista. Lisäksi perehdytään laatu- ja arviointikysymyksiin.

Aikuis- ja ammattikasvatuksen opintosuunnassa opiskelija perehtyy aikuis- ja ammattikasvatuskäytäntöjen, -politiikan ja -tutkimuksen kehitykseen ja nykytilaan. Opinnot valmentavat opiskelijaa oma-aloitteisiin, tutkiviin ja yhteisöllisiin toimintatapoihin ja harjaannuttavat asiantuntijatyöhön erilaisissa toimintaympäristöissä.

Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelmasta valmistuneet suuntautuvat tutkimuksen, koulutushallinnon, koulutussuunnittelun tai aikuiskoulutuksen tehtäviin. Luokanopettajan hakukohteesta valmistuneet saavat kelpoisuuden luokanopettajaksi ja valinnaisista opinnoista riippuen lisäksi perusasteen aineenopettajaksi. Varhaiskasvatuksen hakukohteesta valmistuneet sijoittuvat lastentarhanopettajiksi, esiopettajiksi, päiväkotien johtajiksi tai varhaiskasvatuksen kehittämistehtäviin.

Kasvatustieteellisen alan työllisyysnäkymät ovat hyvät.

Opintojen suunnittelu ja ohjaus

Omien opintojen suunnittelu on oleellinen osa opiskelua. Vastuu tavoitteellisesta oman tutkinnon rakentamisesta ja itsenäisestä opiskelusta on aina opiskelijalla itsellään. Yksikön tehtävänä on tukea opintoja ohjauksella, jota on tarjolla koko opiskelun ajan. Ohjausta ovat ennen opintojen alkua lähetettävät ohjeet ja aineistot, opintojen alussa kaikille järjestettävät orientaatiotilaisuudet, opiskelijoiden vertaisohjaus eli tuutorointi ja opintojen kuluessa tarjottava HOPS-ohjaus ja erilliset informaatiotilaisuudet. Tärkein osa ohjauksesta tapahtuu opetuksen yhteydessä. Opiskelijan oma vastuullisuus on opintojen sujumisen kannalta keskeistä. Tavoitteena on aktiivinen ja yhteistyökykyinen opiskelija, joka osaa suunnitella opintojaan ja suhtautuu niihin tavoitteellisesti. Opiskelija osaa tarpeen vaatiessa etsiä itse ohjausta, arvioida omaa oppimistaan ja antaa myös muille rakentavaa palautetta.

Kasvatustieteiden yksikössä opintojen ohjauksesta vastaavat yksikön ohjausvastaavat, ohjaukseen nimetyt opettajat ja hallintohenkilökunta. Opiskelija laatii henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS), jota tarkennetaan ja arvioidaan opintojen edetessä yhdessä muiden opiskelijoiden ja HOPS-opettajien kanssa. Myös maisteriopinnoissa laaditaan henkilökohtainen opintosuunnitelma.

Opinnoissa eteneminen

Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelmassa voi suorittaa seuraavat tutkinnot:

• Kasvatustieteen kandidaatti (KK) 180 op
• Kasvatustieteen maisteri (KM) 120 op

Tutkinto-ohjelma on kaksiportainen. Ensin suoritetaan kandidaatin tutkinto ja sen jälkeen siirrytään maisteriopintoihin. Jatkotutkintoina voidaan suorittaa kasvatustieteen tai filosofian tohtorin tutkinto. Näistä ovat tarkemmat kuvaukset Kasvatustieteiden yksikön Kasvatuksen ja yhteiskunnan tohtoriohjelman opetussuunnitelmassa 2014-2018.

Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto (180 op) sisältää seuraavat opinnot:

Yleiset opiskeluvalmiudet 21 op

• sisältää orientoivat opinnot, tietotekniikkataidot sekä kieli- ja viestintäopinnot

Kasvatustieteiden perusopinnot 25 op

Kasvatustieteiden aineopinnot 50 op

• sisältää luokanopettajaopiskelijoiden opetusharjoittelun (20 op) ja varhaiskasvatuksen opiskelijoiden työssäoppimisjaksot (15 op)
• elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen opiskelijat suorittavat vastaavasti enemmän vaihtoehtoisia aineopintoja (4 x 5 op, yhteensä 20 op)

Perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot (luokanopettajat) 60 op

Varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antavat opinnot (varhaiskasvatus) 60 op

Valinnaiset opinnot 24-84 op

• elinikäinen oppiminen ja kasvatus 84 op: sisältää yhden laajan kokonaisuuden (50-60 op) jostakin muiden yksiköiden oppiaineesta/teemakokonaisuudesta sekä muita valinnaisia opintoja (24-34 op) yhdestä tai kahdesta kokonaisuudesta, jotka ovat laajuudeltaan vähintään 10 op
• luokanopettaja 24 op: kaksi vähintään 10 op:n kokonaisuutta muiden yksiköiden tai oman yksikön opintoja
• varhaiskasvatus 24 op: kaksi vähintään 10 op:n kokonaisuutta muiden yksiköiden tai oman yksikön opintoja
• valinnaisiksi opinnoiksi tarkoitetuista kokonaisuuksista tulee olla ao. yksikön kirjaama kokonaismerkintä
• valinnaisiksi opinnoiksi suositellaan vähintään 15 op:n kokonaisuuksia.

Kasvatustieteen maisterin tutkinto (120 op) sisältää seuraavat opinnot:

Kasvatustieteiden syventävät opinnot 85 op

• opiskelija valitsee yhden seuraavista opintosuunnista:
  
  • Koulutuksen hallinnan ja koulutuspolitiikan opintosuunta
  • Kasvatuksen, opetuksen ja oppimisympäristöjen opintosuunta
  • Aikuis- ja ammattikasvatuksen opintosuunta

• kussakin opintosuunnassa on yksi kaikille yhteinen opintojakso 5 op, lisäksi suoritetaan opintosuunnan sisältöopintoina 15-20 op
• syventäviin opintoihin sisältyvät myös tutkimusmenetelmäopinnot 10 op, harjoittelu/pedagoginen harjoittelu/kasvatusyhteisöjen kehittäminen 10 op sekä pro gradu -tutkielmaopinnot 40 op

Valinnaiset opinnot 35 op

• muiden yksiköiden tai oman yksikön opintoja, 1-2 vähintään 10 op:n kokonaisuutta
• valinnaisiin opintoihin voi sisällyttää muista opintosuunnista enintään 10 op
• valinnaisiksi opinnoiksi tarkoitetuista kokonaisuuksista tulee olla ao. yksikön kirjaama kokonaismerkintä
• valinnaisiksi opinnoiksi suositellaan vähintään 15 op:n kokonaisuuksia

Opettajan pedagogiset opinnot ja maisterin tutkinto yhdessä tuottavat laaja-alaisen pedagogisen kelpoisuuden. Luokanopettaja- ja varhaiskasvatuksen opiskelijoilla opettajan pedagogiset opinnot sisältyvät kasvatustieteen opintoihin. Elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen opiskelijoilla on opettajan pedagogisiin opintoihin erillinen haku opintojen aikana.

Maisteriopintojen opintojaksoja voi suorittaa ennen kandidaatin tutkinnon loppuun saattamista. Kandidaatin tutkinnon tutkintotodistus suositellaan haettavaksi heti, kun tutkintoon kuuluvat opinnot on suoritettu.

Työelämäyhteydet

Kasvatusalan koulutus toimii läheisessä yhteistyössä työelämän organisaatioiden kanssa. Kasvatusalan tutkinto valmistaa monenlaisiin ammatteihin ja on tärkeää, että opiskelija pääsee jo opintojensa aikana tutustumaan ja harjoittelemaan erilaisiin työ- ja organisaatiokulttuureihin. Elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen opiskelijat toteuttavat syventävien opintojen harjoittelussaan erilaisia projekteja aidossa työelämäympäristössä ja saavat niihin myös ohjausta ja palautetta yritysten ja yhteisöjen työntekijöiltä. Myös luokanopettajankoulutuksessa ja varhaiskasvatuksen opinnoissa ohjatut harjoittelu- ja työssäoppimisjaksot ovat keskeinen osa opintoja. Ne tarjoavat opiskelijalle työelämän oppimisympäristön ja mahdollisuudet monipuoliseen kehittämis- ja kokeilutoimintaan. Harjoittelukoulukontaktien lisäksi luokanopettajaopiskelijan syventävien opintojen projekti laajentaa työelämäosaamista. Varhaiskasvatuksen työelämäyhteistyö perustuu laajaan vuorovaikutteiseen päiväkotiverkostoon. Päiväkodeissa tapahtuvaa tutkimusperustaista kehittämistoimintaa toteutetaan opiskelijoiden ja henkilökunnan yhteistyönä.

Kansainvälisyys opinnoissa

Tampereen yliopisto on strategiassaan sitoutunut edistämään yhteiskunnan oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa, oman maan ja maailman kansalaisten hyvinvointia, kulttuurien vuorovaikutusta jakestävää kehitystä.

Kansainvälisyys kuuluu oleellisesti kasvatus- ja opetusalan opiskeluun. Monikulttuurisen osaamisen merkitys kasvaa tulevaisuudessa. On suositeltavaa, että opiskelija liittää opintoihinsa vaihtojakson ulkomaisessa korkeakoulussa tai suorittaa mahdollisuuksien mukaan kansainvälisen opetus- tai työharjoittelun. Tampereen yliopiston kansainvälistymisohjelman mukaan tutkintoon voi sisällyttää kansainvälistymiskokonaisuuden (vähintään 20 opintopistettä). Kokonaisuuteen voi liittää eri tieteenalayksiköiden sisällöllisiä opintoja.

Kasvatustieteiden yksikön opetustarjontaan sisältyy yksikön omille opiskelijoille ja vaihto-opiskelijoille suunnattua englanninkielistä opetusta. Opetuksen sisällöt  painottuvat monikulttuurisuuteen, mediakasvatukseen, vertailevaan kasvatustieteeseen ja kehittyvien maiden koulutusjärjestelmien tutkimukseen. Kansainväliset opinnot on kasvatustieteiden yksikössä koottu "Multicultural Study Programme in Education" -opintokokonaisuudeksi (25 op). Multicultural-opinnot voi suorittaa valinnaisena opintokokonaisuutena tai yksittäisinä opintosuorituksina.