Historian tohtorikoulutuksen tavoite on kouluttaa tutkijoita, jotka ovat päteviä analysoimaan yhteiskunnallisia ja kulttuurisia ilmiöitä historiallisessa kontekstissa. Tämä tarkoittaa erityisesti muutoksen ymmärtämistä eli ilmiöiden ajallista, paikallista ja käsitteellistä vertailua. Kriittinen historiallinen tieto on avain nykymaailman ja tulevaisuuden ymmärtämiseen. Tohtorin tutkinto historiassa antaa pätevyyden tutkijan tehtävään ja lukuisiin hallinnon, koulutuksen ja kansalaisyhteiskunnan tehtäviin, joihin enemmistö tohtoreista sijoittuu.

Historian tohtoriopiskelijoiden tutkimuskohteet ovat laajat ja moninaiset, mutta keskittyvät oppiaineen vahvoille alueille. Näitä ovat modernisaation ja kansalaisyhteiskunnan historia, kansainvälinen vuorovaikutus ja arjen historia Suomessa ja varhaisessa Euroopassa. Tohtoriohjelmalla on omintakeinen, yhteiskuntahistoriallisesti painottunut profiili, jossa korostuvat ajallinen ja alueellinen vertailu sekä metodinen ja teoreettinen osaaminen.

Lisätietoja: http://www.uta.fi/yky/tohtoriopinnot/opetussuunnitelma/historia.html

Historian tohtoriohjelma

Osaamistavoitteet

Tutkintoasetuksen (Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista (794/2004) annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta 1039/2013, 21 §) mukaan tieteellisen jatkokoulutuksen yleisenä tavoitteena on, että jatkokoulutuksen suorittanut on

1. perehtynyt syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen;
2. hankkinut valmiudet soveltaa itsenäisesti ja kriittisesti tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa;
3. perehtynyt hyvin oman tutkimusalansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin;
4. saavuttanut sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen;
5. saavuttanut riittävän viestintä- ja kielitaidon ja muut valmiudet toimia työelämässä laajoissa ja vaativissa asiantuntija- ja kehitystehtävissä kansallisesti ja kansainvälisesti.