Pohjoismaisten kielten tutkinto-ohjelma kouluttaa pohjoismaisten kielten, kulttuurien sekä kääntämisen asiantuntijoita. Opetus keskittyy ruotsin kieleen ja ruotsalaiseen kulttuurialueeseen, mutta opiskelija perehtyy myös muiden Pohjoismaiden kieliin ja kulttuureihin. Pohjoismaisten kielten asiantuntijoita tarvitaan monella yhteiskunnan alalla, kuten koulutuksessa ja viestinnässä. Opiskelijat voivat kouluttautua esimerkiksi aineenopettajiksi, kääntäjiksi, kieli- ja viestintäkonsulteiksi tai tutkijoiksi. Opintoihin sisältyy myös kieli- ja kulttuuriharjoittelu jossakin Pohjoismaassa.
Opetuksessa korostetaan ruotsin kielen yhteiskunnallista asemaa ja ruotsin kieltä viestintävälineenä kielen kulttuuritaustaa kuitenkaan unohtamatta. Opintojen aikana opiskelija tutustuu muun muassa kirjoitettujen ja puhuttujen tekstien kielelliseen vaihteluun, pohjoismaiseen kirjallisuuteen, kääntämiseen ja ajankohtaiseen ruotsin kielen tutkimukseen.
Tutkinto-ohjelma sisältää pohjoismaisten kielten kandidaattiohjelman ja maisteriopinnot sekä monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriopinnot.
Osaamistavoitteet
Huk-tutkinnon suorittanut kandidaatti:
- kykenee aktiiviseen vuorovaikutukseen työelämässä
- tuntee oman tutkinto-ohjelmansa tieteenalan perusteet ja osaa seurata oman alansa kehitystä
- tuntee tieteellisen ajattelun ja työskentelytapojen periaatteet
- ymmärtää tieteen ja tutkimuksen etiikan perusperiaatteet
- osaa kirjoittaa tieteellistä tekstiä siten, että merkitsee muiden tekemästä työstä lainaamansa tai referoimansa osuudet tieteenalalla vakiintuneilla tavoilla
- osaa hankkia tieteellistä tietoa, arvioida sitä kriittisesti ja soveltaa sitä oman alansa tutkimuskysymysten ratkaisemiseen
- osaa käyttää suomen ja ruotsin kieltä tasolla, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta
- osaa käyttää vähintään yhtä vierasta kieltä tasolla, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen
- osaa käyttää tietotekniikkaa työelämän edellyttämällä perustasolla
Pohjoismaisten kielten tutkinto-ohjelmasta valmistunut humanististen tieteiden kandidaatti
- osaa kommunikoida kirjallisesti ja suullisesti erilaisissa viestintätilanteissa ruotsin kielellä
- osaa arvioida omia ja toisten tekstejä ja antaa toisten teksteistä palautetta
- osaa etsiä ja hyödyntää aikaisempaa tutkimusta ja soveltaa oppimaansa
- tuntee pohjoismaiden yhteiskuntien, kulttuurien ja kielten välisiä eroja
- tuntee nordistiikan keskeisimpiä tutkimussuuntauksia
- osaa analysoida erilaisia kielen ja kulttuurin ilmiöitä
- tuntee hyvän tieteellisen käytännön periaatteet ja osaa toimia niiden edellyttämällä tavalla
- osaa analysoida kieltä sosiaalisena toimintana ja ymmärtää kielenkäytön kontekstin tärkeyden sekä hallitsee erilaiset tekstilajit ja -tyylit
- saavuttaa tutkinnon osaamistavoitteet niin, että hänellä on valmius jatkaa maisteriopinnoissa
FM-tutkinnon suorittanut maisteri:
- kykenee työskentelemään itsenäisesti ja osaa soveltaa työssään tieteellistä tietoa ja menetelmiä
- kykenee toimimaan työelämässä oman alansa asiantuntijana
- osaa työskennellä erilaisissa (työelämän) tiimeissä ja projekteissa
- kykenee ratkaisemaan työssään ja muussa toiminnassaan esiin tulevia uusia ja monitahoisia ongelmia
- kykenee tunnistamaan oman osaamisensa rajat ja osaa täydentää asiantuntemustaan itseäisesti
- pystyy suunnittelemaan, toteuttamaan ja raportoimaan itsenäisen tieteellisen tutkimuksen ja osaa hyödyntää siinä aiempaa tutkimusta kriittisesti mutta kunnioittavasti
- hallitsee oman tieteenalansa tutkimusmenetelmiä laaja-alaisesti sekä pystyy kestävään tieteelliseen päättelyyn ja argumentaatioon
Pohjoismaisten kielten maisteriopinnot suoritettuaan opiskelijalla on
- kyky toimia sujuvasti ruotsin kielellä vaativissakin viestintätilanteissa
- perustiedot vähintään yhdestä sukukielestä
- valmiudet toimia pohjoismaisen kieli- ja kulttuurialueen asiantuntijana ja oman alansa kehittäjänä
- kyky analysoida, tulkita ja tuottaa tieteellistä tekstiä
- kyky analysoida omat tiedontarpeensa ja hakea tietoa monipuolisesti
- kyky sovetaa tieteellistä tietoa ja tutkimustuloksia hyvän tieteellisen käytännön edellyttämällä tavalla
- syvällinen tuntemus ja ymmärrys nordistiikasta tutkimusalana
- jatko-opintokelpoisuus
Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriopinnot suoritettuaan opiskelija
- osaa selittää ammattimaisen käännöstoiminnan edellytyksiä ja vaatimuksia ja kykenee toimimaan oman alansa kehittäjänä
- osaa toimia kääntäjänä erikoisalallaan omissa työkielissään
- osaa analysoida, tulkita, tuottaa ja oikolukea tekstejä asiantuntevasti ja ammattimaisesti
- osaa analysoida omat tiedontarpeensa ja hakea tietoa monipuolisesti
- osaa käyttää oman alan keskeisiä työkaluja ja ylläpitää teknologista osaamistaan
- tiedostaa kääntäjän sosiaalisen ja yhteiskunnallisen roolin ja osaa toimia ammattimaisesti ja eettisesti asiakkaan ja muiden yhteistyötahojen kanssa monikielisissä ja -kulttuurisissa viestintätilanteissa
- tuntee käännöstieteen käsitteistön ja käännöstieteen tutkimusmenetelmät
- kykenee soveltamaan tieteellistä tietoa ja tutkimustuloksia kääntämiseen ja hänellä on valmiudet tieteelliseen tutkimukseen sekä jatko-opintokelpoisuus.
Opintojen suunnittelu ja ohjaus
Opintojen ohjaus on tärkeä osa pohjoismaisten kielten tutkinto-ohjelman toimintaa. Ohjauksen tehtävänä on opastaa, neuvoa ja antaa vinkkejä opintojen suunnitelman mukaiseen etenemiseen, sekä kannustaa opiskelijoita omaehtoiseen ja itsenäiseen työskentelyyn. Ohjausta annetaan opintojen kaikilla tasoilla perusopinnoista syventäviin opintoihin.
Opintojen alkuvaiheessa opiskelija laatii henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS), jonka avulla opiskelija pohtii tavoitteitaan, oppimistaan ja työelämäsuuntautumistaan sekä suunnittelee opintojensa etenemistä opetussuunnitelman, omien tavoitteidensa ja elämäntilanteensa mukaan. Opiskelija vastaa itse opintojensa suunnitelemisesta ja suorittamisesta, mutta hänellä on apunaan tutkinto-ohjelman HOPS-ohjaaja, joka tukee opintojen suunnittelua ja suunnitelmien päivittämistä. HOPS-ohjausta tarjotaan tutkinto-ohjelmassa ensimmäisen opiskeluvuoden lisäksi tutkielmaseminaarien yhteydessä sekä kandidaattiohjelmassa että maisteriopinnoissa. Opiskelijalla on kuitenkin halutessaan aina mahdollisuus sopia tapaamisesta ja keskustella opinnoistaan HOPS-opettajan kanssa.
Pohjoismaisten kielten opintoihin liittyvää opintoneuvontaa antavat opintokoordinaattori ja HOPS-opettajat. Yksittäisiä opintojaksoja koskeviin kysymyksiin vastaavat opintojaksojen vastuuopettajat (Ks. opetusohjelma). Yleistä, tutkintoihin liittyvää opintoneuvontaa antaa opinto- ja tutkintohallinnosta vastaava opintopäällikkö. Myös tuutoreina toimivilta opiskelijoilta voi kysyä neuvoa.
Lisätietoa ohjauksesta löytyy seuraavilta sivuilta:
Pohjoismaisten kielten opiskelua koskevat tiedotukset, kuten esim. opetus- ja tenttiaikataulut, ryhmiin ilmoittautumiset, vierailevat luennoitsijat ja muut ajankohtaiset asiat ovat nähtävissä tutkinto-ohjelman kotisivuilla. Niistä tiedotetaan myös Opiskelijan työpöydän kautta. Syyslukukauden alussa pohjoismaisten kielten opiskelijoille järjestetään yleinen tervetulo- ja tiedotustilaisuus.
Opinnoissa eteneminen
Tutkintoa koskevat määräykset tiedekunnan verkkosivulla.
Pohjoismaisten kielten kandidaattiohjelma koostuu perus- ja aineopinnoista, joiden yhteenlaskettu laajuus on 75 op. Maisteriopinnoissa opiskelija suorittaa 80 op syventäviä opintoja. Opiskelu etenee tasoittain, jolloin aiemmin hankittuja tietoja ja taitoja syvennetään ja laajennetaan opintojen edetessä. Pohjoismaisten kielten opintokokonaisuuksien lisäksi tutkinto-ohjelmaan sisältyy myös muita opintoja. Kaikki opetus perustuu tieteelliseen tutkimukseen ja opinnot kehittävät opiskelijoiden kriittistä ajattelua. Opiskelussa painotetaan tiedonhankintataitoja sekä kykyä itsenäiseen työskentelyyn ja kriittisyyteen.
Hyvä kielitaito on edellytyksenä opinnoissa menestymiselle. Perusopinnoissa opiskelija kehittää käytännön kielitaitoaan ja kartuttaa sanavarastoaan, tutustuu ruotsalaiseen ja pohjoismaiseen kulttuuriin sekä harjoittelee kielen ja kielenkäytön analysointia. Aineopinnoissa ja syventävissä opinnoissa kielen ja kulttuurin teoreettisempi ja tutkimussuuntautuneempi tarkastelu kasvaa, ja varsinaisen kielitaito-opetuksen osuus vähenee.
Perusopinnot (30 opintopistettä) koostuvat kaikille yhteisistä opinnoista ja ne on tarkoitettu suoritettavaksi ensimmäisen opintovuoden aikana.
Aineopintoihin (vähintään 45 opintopistettä) kuuluu pakollisten opintojaksojen lisäksi kaksi viiden opintopisteen laajuista vaihtoehtoista opintojaksoa, joita opiskelija voi valita kiinnostuksensa mukaan. Tutkielmaopinnot (10 op) on tarkoitettu vain tutkinto-ohjelman omille opiskelijoille, mutta opiskelijat, jotka aikovat suorittaa pohjoismaisten kielten syventävät opinnot valinnaisina opintoina, suorittavat seminaari I:n (5 op).
Aineopintoihin sisältyy Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Islannissa tai Ahvenanmaalla tai tietyin edellytyksin Manner-Suomessa suoritettava kaikille pakollinen kieliharjoittelu, joka tukee kieli- ja viestintätaitoja. Tarkemmat ohjeet on koottu tutkinto-ohjelman kotisivuille.
Opettajiksi aikovat suorittavat kandidaattiopintojen aikana kasvatustieteen perusopinnot, 25 op. Kääntäjiksi aikovat suorittavat kandidaattiopintojen aikana Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriopintoihin edellytettävät opinnot (katso lisää kohdasta Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriopintojen kriteeriopinnot ja vaadittavat edeltävät opinnot).
Toisen opintovuoden keväällä opiskelija valitsee maisteriopintojensa suuntauksen. Vaihtoehtoina ovat joko pohjoismaisten kielten maisteriopinnot tai monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriopinnot. Lopullinen valinta tehdään kriteeriopintojen perusteella. Kaikille opiskelijoille taataan paikka pohjoismaisten kielten maisteriopintoihin. Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriopintoihin otetaan vuosittain 0–5 pohjoismaisten kielten opiskelijaa. Ruotsin kääntämisen opiskelija voi erikoistua monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriopinnoissa vain erikoisalojen käännösviestintään.
Syventäviin opintoihin sisältyy pakollisten opintojaksojen lisäksi 20 opintopistettä erikoistumisopintojaksoja, joiden avulla opiskelija suuntaa ja syventää opintojaan. Vaihtoehtoisiin opintojaksoihin sisältyy kielitieteellisten opintojen lisäksi muun muassa kirjallisuuden ja muiden pohjoismaisten kielten opintojaksoja. Opintojen loppuvaiheessa opiskelija laatii itsenäisesti työskennellen 30 opintopisteen laajuisen ruotsinkielisen pro gradu -tutkielman, joka liittyy johonkin opiskelijan valitseman suuntautumisvaihtoehdon tarjoamista tutkimusaloista.
Maisteriopinto-oikeuden täsmentäminen
Opiskelija ilmoittaa laskennallisen toisen opintovuotensa keväällä maisterivaihetta koskevan toiveensa sitovasti. Opiskelija saa määriteltyjen kriteerien perusteella täsmennetyn maisterivaiheen opinto-oikeuden ennen kolmannen opintovuoden alkua. Kaikille opiskelijoille taataan paikka pohjoismaisten kielten maisteriopinnoissa.
Maisteriopintojen opintojaksoja voi suorittaa jo kandidaattiopintojen loppuvaiheessa. Yksityiskohtaiset edeltävyyssäännöt ovat opintojaksojen kuvauksissa.
Tutkinto-ohjelman maisterivaihtoehdot ovat:
- Pohjoismaisten kielten maisteriopinnot
- Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriopinnot
Mikäli Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriopintoihin on enemmän halukkaita kuin opintoihin on mahdollista ottaa, käytetään karsintakriteerinä opintomenestystä opintojaksossa:
- A13 Käännösviestintä ruotsi-suomi
Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriopinnot edellyttävät erittäin hyvää suomen kielen taitoa. Suomen kielen taito arvioidaan maisteriopinto-oikeuden täsmentämisen yhteydessä. Suomen taito arvioidaan ensisijaisesti ylioppilastutkinnon äidinkielen ja kirjallisuuden arvosanan perusteella. Suomi äidinkielenä -kokeen arvosanan on oltava vähintään magna cum laude approbatur. Jos opiskelijan arvosana on tätä alempi tai jos hän ei ole suorittanut koetta ollenkaan, hänen suomen taitonsa todetaan erillisellä kirjallisella kokeella.
Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriopintojen vaadittavat edeltävät opinnot
Ennen siirtymistään monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriopintoihin opiskelijan on suoritettava seuraavat opinto- ja osaamiskokonaisuudet:
- Kandidaattiohjelman perus- ja aineopinnot sisältäen opintojakso A13 Käännösviestintä ruotsi-suomi (lisäksi suositellaan opintojaksoa A14 Käännösviestintä suomi-ruotsi)
- Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen perusteet
- Kääntäjän suomen opinnot I
Yksittäisiä maisteriopintoihin kuuluvia opintojaksoja voi kuitenkin suorittaa, ennen kuin on suorittanut kaikki edellä mainitut opinto- ja osaamiskokonaisuudet.
Työelämäyhteydet
Pohjoismaisista kielistä valmistunut on kielen ja viestinnän ammattilainen ja voi toimia eri yhteiskunnan aloilla, esimerkiksi opetus-, viestintä- ja hallintoalojen tehtävissä. Myös pohjoismaiden taloudellinen ja kulttuurinen yhteistyö tarjoaa monia työmahdollisuuksia.
Valinnaisilla kokonaisuuksilla opiskelija voi suunnata omaa tutkintoansa alalle, josta on kiinnostunut. Myös tutkinto-ohjelman omien opintojen aikana opiskelijoilla on mahdollisuus luoda kontakteja työelämään. Opiskelijoilla on muun muassa mahdollisuus hakea tiedekunnan työharjoitteluapurahaa.
Pohjoismaisten kielten opiskelija voi valita tutkintoonsa opintoja myös muista tutkinto-ohjelmista ja tiedekunnista, esimerkiksi kauppatieteitä, kirjasto- ja informaatioalan opintoja, journalistiikkaa tai hallintotieteitä.
Opettajaksi aikovien on suositeltavaa valita valinnaisiksi opinnoiksi jokin toinen kieli. Aineenopettajankoulutuksen suorittavat saavat laaja-alaisen pätevyyden toimia kielten opettajana kaikilla eri koulutusasteilla.
Käännösviestinnästä kiinnostuneet voivat maisterivaiheessa jatkaa monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriopintoihin. Myös käännösviestintään suuntautuvien on hyvä valita tutkintoonsa valinnaisiksi opinnoiksi toinen kieli.
Ruotsin kääntämisenopinnoista valmistutaan erilaisiin käännös- tai viestintätehtäviin, joissa vaaditaan monikielisen viestinnän asiantuntijuutta. Käytännön työelämätaitoihin liittyen ruotsin kääntämisen opinnoissa on mahdollisuus suorittaa erilaisia opintoja, joiden yhteydessä pääsee välittömään kosketukseen työelämän kanssa, opinnoissa tehdään esimerkiksi jonkin verran autenttisia käännöstoimeksiantoja, ja lisäksi pro gradu -tutkielma on mahdollista tehdä ulkopuolisen toimeksiantajan tilauksesta.
Opintojen suhdetta työelämään edesauttaa se, että monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriopinnot toimivat yhteistyössä alan liittojen (Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto, SKTL, Käännösalan ammattilaiset KAJ, Suomen käännöstoimistojen liitto, SKTOL) kanssa esimerkiksi yliopistovierailujen ja infotilaisuuksien muodossa. Monilla opettajilla on myös laaja kokemus alan töistä, ja lisäksi tutkinto-ohjelman järjestämissä erillisissä infotilaisuuksissa sekä kääntäjän ja tulkin työelämätaidot -kurssilla on usein vierailijoita yritysmaailmasta ja työelämästä. Maisteriopinnot on suunniteltu työelämän tarpeiden mukaisesti.
Yliopiston Ura- ja rekrytointipalveluiden sivuilta voi käydä katsomassa, millaisiin tehtäviin pohjoismaisista kielistä valmistuneet ovat sijoittuneet.
Kansainvälisyys opinnoissa
Tampereen yliopisto on strategiassaan sitoutunut edistämään yhteiskunnan oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa, oman maan ja maailman kansalaisten hyvinvointia, kulttuurien vuorovaikutusta jakestävää kehitystä.
Pohjoismaisten kielten tutkinto-ohjelma edistää opiskelijoiden kansainvälistymistä. Opiskelijat oppivat tuntemaan pohjoismaisen kulttuurialueen erityispiirteitä ja kieliä sekä ymmärtämään ja arvioimaan kielen, kulttuurin ja yhteiskuntaolojen välisiä suhteita. Esimerkiksi tutkinto-ohjelmaan sisältyvä kieliharjoittelu kartuttaa monipuolisesti opiskelijan kansainvälistä osaamista. Kaikki kansainvälistymiskokonaisuuteen soveltuvat tutkinto-ohjelman opintojaksot on merkitty opetussuunnitelmaan.
Opiskelija voi suorittaa kansainvälistymisopintoja esimerkiksi osallistumalla opiskelijavaihtoon sellaisessa yliopistossa, jossa tarjotaan pohjoismaisten kielten tai ruotsin opintoja.
Lisätietoja yliopiston yhteisillä sivuilla.
Opintokokonaisuuksien kokonaismerkinnät
Sekä perus- että aineopinnoista annetaan kokonaisarvosana, joka on arvosanalla 1–5 arvioitujen opintojaksojen opintopistemäärän mukaan painotettu keskiarvo. Syventävistä opinnoista annetaan kokonaisarvosana samalla tavalla kuin perus- ja aineopinnoista. Pro gradu -tutkielma lasketaan mukaan syventävien opintojen kokonaisarvosanaan samalla tavalla kuin muutkin opintojaksot.
Merkinnät opintokokonaisuuksien (perusopinnot, aineopinnot, syventävät opinnot) suorittamisesta haetaan sen jälkeen, kun kaikki kyseiseen opintokokonaisuuteen sisältyvät opintojaksot ja vaadittavat yksikön yhteiset opinnot on suoritettu. Syventävien opintojen kokonaismerkinnän voi saada vasta sitten, kun myös pro gradu-tutkielma on suoritettu. Tarkemmat ohjeet kokonaismerkintöjen hakemisesta löytyvät tutkinto-ohjelman verkkosivulta.
Perusopintojen kokonaismerkintää varten on suoritettava yksi opintojakso seuraavista:
- LTLY01 Fonetiikan ja yleisen kielitieteen perusteet 5 op
- LTLY03 Kääntämisen perusteet 5 op
- KIRP1 Johdatus kirjallisuuden poetiikkaan 5 op
- KIRP2 Kirjallisuus, kulttuuri ja yhteiskunta 5 op
Näistä opintojaksoista suositellaan ensisijaisesti fonetiikan ja yleisen kielitieteen perusteita (5 op). Kääntämisestä kiinnostuneiden opiskelijoiden kannattaa suorittaa kääntämisen perusteet (5 op). Opiskelija voi halutessaan suorittaa myös kaikki yksikön yhteiset opinnot.
Pohjoismaisten kielten syventävien opintojen kokonaismerkintää varten on suoritettava yksi seuraavista opintojaksoista:
- YKIEA1 Kielentutkimuksen metodit 5 op
- LTLY07 Kirjallisuuden- ja kulttuurintutkimuksen teoriat 5 op
Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen syventävien opintojen kokonaismerkintä kuvataan Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriopintojen yhteydessä.
Pohjoismaiset kielet valinnaisina opintoina
Pohjoismaisia kieliä valinnaisina opintoina opiskelemaan haluavien on osallistuttava syyslukukauden alussa järjestettävään tasokokeeseen (ks. tarkemmat tiedot opetusohjelmasta). Tasokoe järjestetään vain kerran vuodessa. Tasokokeesta voi hakea vapautusta tietyin edellytyksin, katso lisää opetusohjelmasta.
Perusopinnot (30 op) ovat kaikille yhteiset.
Aineopinnoista pohjoismaisia kieliä valinnaisena opiskeleva suorittaa vähintään 30 op seuraavasti:
- Kaikille yhteiset opintojaksot POHA1, A2, A3, A5 ja A15.
- Yksi vaihtoehtoinen opintojakso (POHA4, A8, A9, A10, A11, A12, A13 tai A14)
Jos opiskelija haluaa suorittaa myös pohjoismaisten kielten syventävät opinnot, hänen tulee suorittaa aineopinnot vähintään 35 op:n laajuisena siten, että hän suorittaa myös seminaari I -opintojakson (5 op).
Täydennysopiskelijat, avoimen yliopiston opiskelijat, JOO-opiskelijat
Katso kohtaa pohjoismaiset kielet valinnaisina opintoina.
Tasokoe voidaan sopimuksen mukaan järjestää myös muulloin kuin syyslukukauden alussa.