Logopedia on humanistis-käyttäytymistieteellinen tieteenala, jonka yhteiskunnallinen merkitys syntyy sen tutkimuskohteitten inhimillisestä erityislaadusta, pyrkimyksestä tukea ihmisiä, joilla on viestinnän vaikeuksia. Logopedia tutkii ihmisten vuorovaikutusta ja viestintää, erityisesti niiden häiriöitä ja häiriöiden ennaltaehkäisyä sekä kuntoutusta ja kuntoutuksen vaikuttavuutta. Muita ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä logopedisia tutkimuskohteita ovat syömis- ja nielemistoimintojen häiriöt ja niiden kuntoutus. Logopedian tutkinto-ohjelmasta valmistuvalla filosofian maisterilla on valmiudet toimia itsenäisesti puheterapeutin tehtävissä ja muissa alan asiantuntijatehtävissä sekä suorittaa alansa tieteellisiä jatkotutkintoja. Logopedian tutkinto-ohjelmassa asiantuntijaksi kasvaminen tarkoittaa myös ammattitoiminnan yhteiskunnallisten ja eettisten reunaehtojen ymmärtämistä, ja opintojen aikana perehdytäänkin kuntoutusjärjestelmiin ja -lainsäädäntöön, kuntoutuksen arvoperusteisiin ja monenlaisiin kuntoutustyön toimintamalleihin sekä harjaannutetaan ammatillisia viestintä- ja vuorovaikutustaitoja. Näitä opintoja toteutetaan integroidusti muiden sosiaali- ja terveydenhuollon alalle pätevöittävien koulutusten – erityisesti psykologian ja sosiaalityön tutkimuksen – kanssa.

Logopedian tutkinto-ohjelmassa teoreettiset ja metodiset oppisisällöt nivoutuvat yhteen puheen, kielen, äänen ja nielemistoimintojen häiriöiden diagnostiikkaa ja kuntoutusta käsitteleviksi kokonaisuuksiksi. Opinnot sisältävät useita harjoittelujaksoja, joissa opiskelijat soveltavat teoreettista osaamistaan käytännön työtilanteissa. Harjoittelujaksoilla opiskelijat työskentelevät erilaisissa oppimisympäristöissä (esim. sairaala, päiväkoti, terveyskeskus) kuntoutusasiakkaiden kanssa. Kuntoutusasiakkaina on lapsia ja aikuisia, joiden kielen ja viestinnän häiriöiden taustalla on muun muassa erilaisia neurologisia häiriöitä, aivovamma, liikuntarajoitteita tai puheen tuoton motorisia häiriöitä. Kuntoutuksia toteutetaan yksilö-tai ryhmäkuntoutuksena. Monipuolisten opetusmenetelmien avulla opiskelijat harjaannutetaan ratkaisemaan sekä teoreettisia että logopedisiin käytäntöihin liittyviä ongelmia ja perustelemaan ratkaisujaan. Ryhmätyöskentelyssä ja ammatillisissa opinnoissa tarvitaan sosiaalisia taitoja. Logopedian opinnot sopivat valinnaisiksi opinnoiksi erityisesti kasvatustieteiden, psykologian ja sosiaalityön opiskelijoille, mutta myös kaikille muille, joiden on työssä on tärkeää ymmärtää, miten vuorovaikutus- ja viestintätaitojen puutteet vaikuttavat ihmisen muuhun toimintakykyyn ja elämänlaatuun.

Osaamistavoitteet

Logopedian tutkinto-ohjelmasta valmistuvalla filosofian maisterilla on valmiudet toimia itsenäisesti puheterapeutin tehtävissä ja muissa alan asiantuntijatehtävissä sekä suorittaa alansa tieteellisiä jatkotutkintoja. Maisterin tutkinnon suoritettuaan logopedian opiskelija voi hakea Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolta merkitsemistä laillistetuista terveydenhuollon ammattihenkilöistä pidettävään rekisteriin ja oikeutta toimia puheterapeuttina.

Opintojen suunnittelu ja ohjaus

Jokainen opiskelija laatii ensimmäisen opiskeluvuoden aikana henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS). Henkilökohtaista opintosuunnitelmaa on mahdollista päivittää opintojen edetessä. Opintojen suunnittelun tueksi uusille opiskelijoille järjestetään johdatus logopediaan opintojkasolla ohjattua opintojen suunnittelua. Yksikössä ja tutkinto-ohjelmissa annettavasta opintojen ohjauksesta kerrotaan tarkemmin yksikön opiskelu-sivuilla.

Opinnoissa eteneminen

Tutkinnot ja tutkintorakenne

Logopedian tutkinto-ohjelmassa voi suorittaa seuraavat tutkinnot:

• Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto, HuK, 180 op
• Filosofian maisteri, FM, 120 op

Tutkinto-ohjelma koostuu kandidaattiohjelmasta ja maisteriopinnoista. Kandidaatin tutkinto on mahdollista suorittaa kolmessa vuodessa. Tämän jälkeen siirrytään kaksivuotisiin maisteriopintoihin.

Kandidaatin tutkinto muodostuu seuraavista opinnoista:

1. Logopedian perusoinnot 25 op ja aineopinnot 70 op
2. Yleiset valmiudet:
   Yksikön yhteiset opinnot, 15 op
   Viestintä- ja kieliopinnot, 15 op
   Opiskeluvalmiudet, 5 op
3. Muut pakolliset opinnot, 50 op
   
   

Maisterin tutkinto koostuu seuraavista opinnoista:

1. Logopedian syventävät opinnot, 100 op
2. Maisterivaiheen valinnaiset opinnot, 20 op
   
   

Kandidaatin tutkintoon kuuluvat yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikön yhteiset opinnot ovat osa yksikön kaikkia tutkinto-ohjelmia. Yhteiset opinnot antavat eväitä menestykselliseen opiskeluun sekä tarjoavat omaa tutkinto-ohjelmaa laajemman kuvan yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden tutkimuksesta, tutkimusmenetelmistä ja tutkimuksen suhteesta yhteiskuntaan. Opintokokonaisuudessa tarkastellaan mm. suomalaisen yhteiskunnan historiaa suhteessa eurooppalaiseen kehitykseen, tutustutaan  yhteiskunnasta ja ihmisistä kerättyyn ja tuotettuun tietoon sekä tarkastellaan etiikan ja yhteiskuntafilosofian kautta yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan suhteita. Logopedian tutkinto-ohjelman opiskelijat suorittavat yhteisistä opinnoista jaksot YKYYHT1 Yhteiskunnan tutkimuksen ajankohtaisia kysymyksiä, YKYYHT2 Yhteiskunnan mittaaminen ja YKYYHT4 Etiikka ja yhteiskuntafilosofia. Opintojakso YKYYHT3 Toiminta, tulkinta ja tieto suoritetaan osana logopedian perusopintoja.

Yksikön yhteiset teemaopinnot tarjoavat opiskelijalle mahdollisuuden perehtyä laajemmin valitsemaan aiheeseen. Teemaopintoja voi suorittaa esimerkiksi maisterivaiheen valinnaisina  opintoina.

Humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoon kuuluvat seuraavat viestintä- ja kieliopinnot (15 op):

- vieraan kielen opintojakso 4 op (taitotasolla B1-B2)
- ruotsin kielen kirjallinen ja suullinen viestintä 4 op
- tieteellinen kirjoittaminen 3 op
- asiantuntijan puheviestintä ja vuorovaikutus 2 op
- valinnainen opintojakso 2 op

Työelämäyhteydet

Logopedian tutkinto-ohjelmasta valmistuvalla filosofian maisterilla on valmiudet toimia itsenäisesti puheterapeutin tehtävissä ja muissa alan asiantuntijatehtävissä sekä suorittaa alansa tieteellisiä jatkotutkintoja. Maisterin tutkinnon suoritettuaan logopedian opiskelija voi hakea Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolta merkitsemistä laillistetuista terveydenhuollon ammattihenkilöistä pidettävään rekisteriin ja oikeutta toimia puheterapeuttina.

Logopedian opetuksella on vahva työelämäyhteys. Kandidaattiohjelmaan sisältyy neljä  harjoittelujaksoa, joissa opiskelija työskentelee ohjattuna puheterapeutin asiakkaiden kanssa. Maisteriohjelmassa opiskelijat suorittavat yhden lyhyen harjoittelujakso sekä neljän kuukauden ohjatun harjoittelun puheterapeutin työtehtävissä. Lisäksi opiskelijat käyvät tutustumiskäynneillä sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä opintojensa eri vaiheissa.

Logopedian tutkinto-ohjelmassa toimii opetus- ja tutkimusklinikka PuTuKe, jolla vahvistetaan opiskelijoiden käytännön opetusta ja harjoittelua, työelämästä koulutukseen tulevaa opetuspanosta, tutkielmayhteistyötä sekä työelämän kehittämistä ja täydennyskoulutusta. 

Kansainvälisyys opinnoissa

Tampereen yliopisto on strategiassaan sitoutunut edistämään yhteiskunnan oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa, oman maan ja maailman kansalaisten hyvinvointia, kulttuurien vuorovaikutusta jakestävää kehitystä.

Logopedian tutkimus on kansanvälisesti ajankohtaista. Opintojen aikana tutustutaan alan kansainväliseen kirjallisuuteen ja pyritään järjestämään kansainvälisiä tutkijavierailuita.   Kunkin opiskelijan on mahdollista suorittaa tutkintonsa yhteydessä ns. kansainvälistymis­kokonaisuus, joka merkitään näkyviin myös tutkintotodistukseen. Omassa yliopistossa suoritettavien opintojen lisäksi yksikkö ja yliopisto tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet osallistua opiskelijavaihtoon ja suorittaa tutkinnon osia myös ulkomailla.

Logopedian tutkinto-ohjelman opinnoista kansainvälistymiskokonaisuuteen soveltuvat seuraavat jaksot:

Siirtymäsäännöt

Tämä opetussuunnitelma astuu voimaan 1.8.2015.