|
|
|||||||||||||||||
Opinto-opas 2010-2011
Koneiden ja järjestelmien suunnittelu, 30 op |
Opintokokonaisuuden tyyppi
Syventävät opinnot
Yhteyshenkilö
Asko Ellman, Erno Keskinen, Arto Lehtovaara, Veli-Matti Järvenpää
Osaamistavoitteet
| - | Opiskelija osaa koneiden suunnittelun yleisesti työprosessin vaatimuksista lähtien. Opiskelija saa monipuolisen osaamisen koneiden ja laitteiden sekä laajempienkin teknisten järjestelmien suunnitteluun. Osaaminen kattaa tällöin suunnittelutehtävän systemaattisen jäsentelyn sekä suunnitelmien yksityiskohtaisen tuottamisen suunnitteluohjelmistoilla. Kokonaisuuden suoritus luo myös osaamispohjan virtuaalisuunnittelun studion hyödyntämiseen koneiden käyttäjäliitynnän suunnittelussa. |
| - | Opiskelija osaa koneiden keskeiset mekanismit ja tehonsiirtolaitteiden toiminnan ja suunnittelun. |
| - | Opiskelija hallitsee koneen ja käyttäjän yhteistoiminnan ja käyttäjäliitynnän suunnittelun ja osaa koneiden ja laitosten virtuaalimallinnuksessa tarvittavien työkalujen sujuvan käytön. |
| - | Mekaanista tehonsiirtoa ja tribologiaa painottavan opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija osaa tunnistaa ja nimetä konejärjestelmissä toistensa suhteen liikkuvien pintojen väliset keskeiset käsitteet ja teoriaperusteet liittyen kosketus-, kitka-, kulumis- ja voitelumekanismeihin. Lisäksi opiskelija osaa soveltaa voiteluteorioita liuku- ja vierintälaakerien sekä hammaspyörien voitelutilanteen suunnitteluun sekä mitoittaa suorat tehonsiirtoakselit, hammaspyörät ja vierintälaakerit kestoiän ja muodonmuutosten suhteen. |
| - | Opiskelija osaa analysoida ja mitoittaa suorat tehonsiirtoakselit, hammaspyörät ja vierintälaakerit kestoiän ja muodonmuutosten suhteen korostaen numeerisia menetelmiä. Hammasvaihteen rakenteen ja herätteiden (värähtely)sekä liitosten kitkaväsymisen osalta opiskelija saa nimetä peruskäsitteet |
| - | Tribologiaan perehtyvä opiskelija osaa tulkita konejärjestelmissä esiintyvät keskeiset voiteluteoriat. Opiskelija osaa soveltaa ja suhteuttaa niitä liuku- ja vierintälaakerien sekä hammaspyörien voitelutilanteen mitoitukseen ja suunnitteluun. Muiden käsiteltävien koneenosien osalta opiskelija tunnistaa tribologisen kosketuksen ja voitelumekanismin perusluonteen ja sen yhteyden mitoitukseen |
Esitietovaatimukset
| Opintokokonaisuus | Opintopisteet | P/S |
| 25 op | Pakollinen |
Sisältö
Pakolliset opintojaksot
| Opintojakso | Opintopisteet | Vuosikurssi |
| KSU-1250 Konstruktiotekniikan perusteet | 5 op | IV |
| KSU-4110 Tribologian perusteet | 3 op | IV |
| Yhteensä | 8 op |
Täydentävät opintojaksot
Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (30)
| Opintojakso | Opintopisteet | Vuosikurssi |
| ACI-20010 Automaatiotekniikan perusteet | 5 op | III |
| KSU-1220 Koneenosien suunnittelu | 6 op | III |
| KSU-1231 Konerakenteet | 4 op | IV |
| KSU-1232 Kevyet konerakenteet | 4 op | IV |
| KSU-3350 Mekatronisen järjestelmän suunnittelu | 5 op | IV |
| KSU-3360 Konemekanismit | 5 op | IV |
| KSU-4120 Tribologian jatkokurssi | 4 op | V |
| KSU-4210 Tehonsiirtolaitteiden analysointi | 5 op | IV |
| KSU-4310 Käyttövarmuuden ja kunnossapidon perusteet | 3 op | III |
| KSU-4320 Käyttövarmuuden suunnittelu | 5 op | IV |
| KSU-4710 Stokastisten ilmiöiden simulointi | 5 op | IV |
| KSU-4720 Tilastomatemaattinen datan käsittely ja näytteen otto | 3 op | |
| TME-2200 Rakenteiden mekaniikka | 6 op | IV |
| TME-3310 Murtumis- ja vauriomekaniikka | 6 op | IV |
| TTE-3011 Tuotekehitys | 4 op | IV |
Lisätiedot
Koneiden ja järjestelmien suunnittelun ammattiaine on jatkoa kandidaatin tutkinnossa saavutetulle konstruktiotekniselle perustalle. Suunnittelijan perustiedot saavat syvyyttä konerakenteiden ja liikkuvien osien mitoituksessa ja laajuutta koneiden järjestelmätason suunnittelussa. Lähestymistapoina ovat konstruktiivinen systematiikka ja mekatroninen näkökulma, jotka yhdessä antavat mahdollisuuden korkean integraatioasteen saavuttamiseen sekä joustavien käyttäjäliityntöjen toteutukseen. Konejärjestelmän ja loppukäyttäjän yhteistoimintaa voidaan kuvata ja testata virtuaaliteknologian välineillä ennen varsinaista prototyyppivaihetta.