Artikkelit vuodelta 2018

Sisällissodan muistovuoden päättyessä

Kun sisällissodan historia oli vuosikymmeniä kiistelyn ja eri poliittisten ryhmien omimien tulkintojen pelikenttä, oli maallikon usein vaikea erottaa, mikä oli historiaa, mikä sosiologiaa ja mikä demagogiaa. Tämän vaiheen yli ja ohi on ehkä jo päästy.

Monitulkintainen 1600-luku

1600-luku näyttäytyy Pohjoisen noidat-teoksessa takaperoisena aikana, jolloin noituuteenkin uskominen ja niistä kummunneet noitavainot olivat mahdollisia. Samalla Lappalainen tulee yksinkertaistaneeksi vuosisataa tavalla, joka ei tee kaikin tavoin oikeutta aikakaudelle.

What constitutes evidence for policy? New Social Research seminar series

Instagramin ja nuorten poliittinen osallistuminen

Kuvapainotteinen kommunikointi muun muassa YouTubessa, Instagramissa ja Tumblrissa on arkea merkittävälle osalle nuorista. Miten kuvilla kommunikointi muuttaa nuorten poliittista osallistumista ja miten he kasvavat poliittisen kansalaisuuteen?

Sosiaalityön haasteet: ilmastonmuutos, muuttoliikkeet ja digitalisaatio

Sosiaalityön yhtenäisen kansallisen kehyksen ohelle ovat tulleet digitalisaatio, globalisaatio, ilmastonmuutos ja muuttoliikkeet. Harrikari sanoo, että sosiaalityössä on vallinnut ja vallitsee yhä metodologinen nationalismi, eli sosiaalityön teoria ei ota riittävästi huomioon globaalia kehystä. Timo Harrikarin mukaan tämä metodologinen nationalismi pitää voida kyseenalaistaa.

Ilmiöoppiminen: koulutyön eheyttämisen uusin aalto

On erikoista, että ilmiöoppiminen on julkisessa keskustelussa nähty erääksi viimeisimmän opetussuunnitelman merkittävimmistä uudistuksista. Koulutyön eheyttäminen on ilmiöoppimista laajempi tavoite. Eheyttämisen kirkkaampi ymmärrys voi edistää sille asetettujen tavoitteiden saavuttamista.

Kolmikanta ei jäykistä työmarkkinoita

Bolsonaro and the rise of Far-Right Neoliberalism in Brazil

It’s about values, not women: Changing the scripts, content and process of leadership in the academy

The Finnish Basic Income Experiment — Correcting the Narrative

So, what went wrong? What explains why the basic income window of opportunity seems to have shut down? The simple answer is: nothing — or rather, nothing that wasn’t already on the political cards when Sipilä announced his plans in the 2015 Government Programme.