”Hankkeessa tutkitaan nuorten jakautumista ja jakoa menestyjiin ja syrjäytyneisiin. Oletuksena on, että tämän jaottelun ulkopuolelle jää paljon nuoria aikuisia eivätkä Y-sukupolven kuvaukset vastaa aina todellisuutta. Lisäksi kuvasto on sukupuolittunut.”

Näky! Y-sukupolvesta on puhuttu paljon, mutta onko se olemassa? Käsitettä käytetään kuvaamaan nuorten aikuisten joukkoa, mutta tutkimusta aiheesta on vähän, sukupuolentutkimuksen professori Päivi Korvajärvi ja dosentti Minna Nikunen toteavat Alustan! toimittajalle haastattelun aluksi.

Alustan! videohaastattelussa toimittaja Paula Sallinen ja tutkija Minna Nikunen. Kuvaus ja leikkaus: Matti Kortesoja.

Julkisessa keskustelussa nykynuoret jaetaan usein menestyjiin ja syrjäytyneisiin. Tutkimushaastattelujen perusteella nykynuoret myös peilaavat itseään suhteessa näihin kategorioihin. Jaot eivät välttämättä kuitenkaan vastaa nuorten omia kokemuksia. Tästä syystä journalisti Paula Sallinen odottaakin, että tutkitut nuoret kyseenalaistaisivat kyseisen jaottelun myös toimittajien tekemissä haastatteluissa.

Osuuskunta Sarkamedian perustajajäsen Tuija Sarjanen toteaa, että myös hänestä on kiinnostavaa, miten sama ihminen voi määrittyä sekä syrjäytyneeksi että menestyjäksi. Rajat kategorioiden välillä ovat toisin sanoen häilyviä esimerkiksi taidealalla, jossa menestynyt nuori voi joutua elämään välillä sosiaalitoimiston tuella.

Koneen Säätiön rahoittamassa tutkimushankkeessa tutkitaan nuorten jakautumista ja jakoa menestyjiin ja syrjäytyneisiin. Oletuksena on, että tämän jaottelun ulkopuolelle jää paljon nuoria aikuisia eivätkä Y-sukupolven kuvaukset vastaa aina todellisuutta (ks. Nikunen 2013). Lisäksi kuvasto on sukupuolittunut. Syrjäytynyttä nuorta ajateltaessa ensimmäinen mielikuva on nuori mies. Myös menestyjiin liitetään usein maskuliinisiksi miellettyjä ominaisuuksia.

Nykyajan työelämän keskeinen stressitekijä on työsuhteiden epävarmuus. Se koskettaa erityisesti nuoria naisia, jotka ovat miehiä useammin määräaikaisissa työsuhteissa. Nuorten naisten on myös sanottu tavoittelevan täydellisyyttä. Etenkin nuoret naiset jäävät työkyvyttömyyseläkkeelle masennuksen takia (ks. Rikala 2014). He eivät kuitenkaan herätä julkisessa keskustelussa samaan tapaan huolta kuin syrjäytymisvaarassa olevat usein maahanmuuttajataustaiset nuoret miehet.

Määritelmän mukaan syrjäytynyt nuori ei käy töissä, hän ei opiskele eikä hänellä ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Tutkimusten mukaan moni nuori siirtyy viiden vuoden sisällä pois tästä kategoriasta. Nuori voi olla silti syrjäytynyt joko omasta tai muiden mielestä. Ihmisten omien käsitysten, julkisuuden välittämien mielikuvien ja virallisten politiikkadokumenttien määritelmien välillä on näin ollen eroa.

Nuorten itsensä mielestä menestykseen voi riittää se, että saa työpaikan. Moni nuori on palkkatyössä. Toiset nuoret puolestaan eivät tavoittele ammattia vaan he hakeutuvat kiinnostuksensa mukaan alalle, jossa he voivat toteuttaa itseään, vaikka työllistyminen olisikin epävarmaa. Työttömyys nähdään usein yksilöstä johtuvana ongelmana, vaikka taustalla ovat myös rakenteelliset tekijät.

Menestyneen nuoren stereotyyppi on seikkailunhaluinen sankariyrittäjä, joka arvostaa luovuutta ja vapautta. Hän matkustelee maailmalla hankkiakseen elämyksiä ja kokemuksia sekä kartuttaakseen kielitaitoa. Erityisesti keskiluokkaiset nuoret arvostavat tällaista liikkuvuutta. Työväenluokkaisissa lähiöissä ja maaseudulla asuvat saattavat pitää tärkeänä sen sijaan muita asioita kuten sosiaalisia suhteita ja perhettä. Haastateltavien luokkapositiota tutkijat pyrkivät jäsentämään taustatietojen sekä haastattelujen perusteella.

Jakautuuko Suomi? -rahoitusohjelma korostaa tutkijoiden ja toimittajien välistä yhteistyötä. Jako kahteen? -hanketta tehdään tunnetuksi tieteellisten julkaisujen ja konferenssien ohella esimerkiksi tutkimusblogissa ja lehtiartikkeleissa. Hankkeessa otetaan huomioon myös pelillisyys ja monimedia, jotta se puhuttelisi nuoria. Lisäksi hankkeen yhteydessä tekee pro gradu -tutkielmaansa Noora-Klaudia Mäkinen.

Kun median toimintalogiikka edellyttää, että tutkimuksella on oltava uutisarvoa, tutkimuksessa ”joskus on uutta se, että jotkin asiat pysyvät paikallaan”, Korvajärvi toteaa haastattelun lopussa. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka työelämä ja nuorten arki muuttuvat, yhteiskunnalliset rakenteet ja hierarkiat osoittautuvat melko pysyviksi.